anna minkkinen

Anna Minkkinen kiertää maailmaa jousi ja nuolet mukanaan

Kerro kaverille!

Heinäkuun seikkailijatar on vain 22-vuotias, mutta nähnyt ja kokenut paljon. Anna Minkkinen on ratsujousiampuja, joka on hurjan harrastuksensa kautta kolunnut jo maailman monet kolkat.

1. Kuka olet?

Olen Anna Minkkinen, 22-vuotias fysioterapian opiskelija Helsingistä. Olen lapsesta saakka ollut heppatyttö ja haaveillut villeistä seikkailuista, sellaisista kuin fantasiakirjoissa. Hiukan puolitoista vuotta sitten lähdin Iraniin oppimaan ratsujousiammuntaa lajin kaksinkertaiselta maailmanmestarilta. Ratsujousiammunta vei minut täysin mukanaan ja nyt olen matkustanut ympäri maailmaa kokien mitä uskomattomampia seikkailuja!

2. Mottosi tai voimalauseesi?

”Tulkoon lunta taivaan täydeltä, satakoon vettä kuin saavista kaataen ja viskokoon viima viittaani mielensä mukaan. Niistä en piittaa, sillä minun polkuni on kävelemisen arvoinen.”

R.A. Salvadoren kirjasta teinivuosina mieleen jäänyt kohta tuo edelleen päättäväisyyttä, kun väsymys ja turhautuminen meinaavat vallata mielen. Olisi varmasti helpompiakin tapoja elää ja vaivattomampiakin polkuja kulkea, mutta johtaisivatko ne niin upeisiin kokemuksiin kuin juuri tämä minun polkuni on johtanut?

Anna Minkkinen

3. Ikimuistoisin kohtaaminen matkalla?

Viime kesänä matkustin Iranissa Yazdin aavikolle persialaisen opettajani mukana. Ratsujousiammunnan lisäksi kävimme pidemmällä aavikkoratsastuksella ja oppaaksemme lähti nuori paikallinen mies, joka treenasi hevosia laukkakilpailuihin. Muutamia tunteja aavikolla ratsastettuamme päätimme laukata kilpaa loputtoman hiekan halki. Pieni tammani oli uskomattoman nopea ja kiisimme täyttä vauhtia eteenpäin, mutta aloimme kuitenkin jäädä vähän jälkeen tästä laukkaratsastajasta. Silloin hän kääntyi satulassa taaksepäin, katsoi minua silmiin hymyillen ja ojensi kätensä. Kannustin tammani kovempaan vauhtiin, tartuin poikaa kädestä ja kiisimme käsi kädessä kultaisen hiekan halki. Meillä ei ollut yhteistä kieltä, emmekä nähneet toisiamme kuin tämän yhden ratsastuksen verran, mutta hetki on painunut mieleeni kokemuksena, joka tuo hymyn huulille.

Anna Minkkinen

4. Unohtumattomin seikkailu tai elämys?

Koko ensimmäinen matkani Iraniin oli uskomaton seikkailu. Pääsin ensimmäistä kertaa kiitämään täyttä laukkaa vuorilla ja kokemaan kovasta vauhdista jousella ampumisen ja tauluun osumisen riemua, harjoittelemaan myös miekan ja keihään käyttöä hevosen selästä sekä kaiken kukkuraksi oppimaan haukalla metsästämisen alkeita.

5. Mikä on upein tai erikoisin paikka, jossa olet yöpynyt?

Olin pari vuotta sitten talvitöissä Lapissa rekikoiratilalla vetämässä ratsastusretkiä metsässä. Tilalla ei ollut sähköä, juoksevaa vettä, eikä kovin montaa mökkiäkään. Meidän piti miettiä, mikä olisi minulle paras paikka yöpyä. Lopulta tein pieneen talliin unelmamajoituksen kasaamalla puruista, heinästä ja porontaljoista sängyn. Lämmittimenäni toimi Islanninhevonen, jonka ruuminlämpö riitti lämmittämään talli-ilmaa niin, että ilma tallissa oli vain muutaman asteen pakkasen puolella ja pärjäsin talvimakuupussillani hyvin.

Erityisen näppärää tämä oli siksi, että toisin kuin tulen kanssa, hevosen lämmittämän tallin lämpötila ei laskenut yöllä. Lisäksi kyseinen hevonen oli niin fiksu, että se laskeutui makuulle ihan viereeni ja lämmitti minua lisää, mutta piti tarkasti huolen, ettei astunut päälleni.

Tämän kokemuksen jälkeen olen päätynyt talleihin nukkumaan muissakin tilanteissa matkoillani. Esimerkiksi Puolan GP-kisoissa yhteismajoitus oli melko äänekäs. En saanut siellä nukuttua, mutta tallikäytävän heinäpaali tarjosi luksusmajoituksen. On uskomattoman rauhoittavaa nukahtaa kuunnellen hevosten tyytyväistä heinän rouskutusta.

Anna Minkkinen

6. Pelkäätkö matkoilla jotain?

Matkoilla menen usein sellaiseen melko pelottomaan mielentilaan, koska haluan seikkailla ja kokea uutta. Sellaiset asiat, jotka tavallisesti pelottaisivat, eivät matkalla pelotakaan niin paljon. Kuitenkin aika usein huomaan esimerkiksi miettiväni tarkkaan mitä syön, koska olen melko herkkävatsainen ja pelkään niinkin arkista asiaa, kuin että vatsatauti pilaisi reissuni.

7. Paikka, jonne aina palaat?

Luonto, missä päin maailmaa tahansa: Lapin erämaassa, Persian vuorilla, Malesian sademetsissä… Vain luontoon pääsemällä tunnen, että voin rauhoittua ja luontoa tutkimalla oikeasti tutustua siihen maahan, johon olen matkustanut.

8. Pakkaan matkalle mukaani aina…

Passin, jousen ja nuolet. En enää tiedä miten voisin matkustaa minnekään ilman joustani, sillä kaikki matkani liittyvät tavalla tai toisella ratsujousiammuntaan.

Anna Minkkinen

9. Anna Minkkinen, minkä neuvon antaisit muille naismatkaajille?

Uskaltakaa haaveilla, olivat unelmat kuinka järjettömiä tahansa. Uskaltakaa elää unelmianne, kun saatte siihen mahdollisuuden. Olen yrittänyt vastata villeimpiinkin suunnitelmiin ja mahdollisuuksiin ”Kyllä” ja se on vienyt minut toteuttamaan niitäkin unelmia, joita en ole uskaltanut edes kunnolla unelmoida!

10. Matkailu on opettanut minulle…

Uskallusta luottaa siihen, että asiat järjestyvät. Kunnioitusta ja ymmärrystä erilaisia ihmisiä kohtaan.

Anna Minkkinen

 


Anna kirjoittaa omaa blogiaan täällä!

Kerro kaverille!

1 ajatus aiheesta “Anna Minkkinen kiertää maailmaa jousi ja nuolet mukanaan”

  1. Paluuviite: Inspiroidu näistä reissunaisista! – Seikkailijattaret

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.

Scroll to Top