Inspiraatiota maailmaa tutkivilta naisilta naisille – tiedostavamman ja kauniimman maailman puolesta!

Frisbeegolf vetää leidit radoille talvellakin – Kiekkomimmit kertovat, miten päästä alkuun hittilajissa

by

Matkakuumeen purema, seurallinen höntsääjä ja kilpailuhenkinen heittäjä löytävät kukin oman paikkansa frisbeegolfin parista. Frisbeegolfseuran naisjaoston historian ensimmäinen puheenjohtaja Nina Kiminki ja Pirkanmaan Mimmiliigan vetäjät Sanna Ahlgren ja Heidi Helin-Harinen kertovat, miten hittilajista tehdään naisten omaa. Tavoitteena on, että vuonna 2022 lajia pelaavat yhtä lailla kummatkin sukupuolet.

Frisbeegolfliiton naisjaoston puheenjohtaja Nina Kiminki rakastaa erityisesti lajin tarjoamia haasteita.
“Kun heitti huonon kierroksen, oli päästävä nopeasti uudestaan heittämään näyttääkseen itselleen, ettei ole näin huono. Hyvän kierroksen jälkeen sama juttu”, vuosikymmenen alussa heittelyn aloittanut Kiminki muistelee harrastamisen alkuaikoja.

Frisbeegolfin pariin aiemmin lentopalloa ja golfia pelanneen Kimingin houkutteli oma poika.

Lajin suosio on viime vuosina ollut Suomessa nopeasti kasvava. Kenttiä on ympäri maata jo noin 600 kappaletta ja suomalaiset ovat lajin lähtömaa Yhdysvaltojen jälkeen väkimäärään suhteutettuna frisbeegolfiin hurahtanein kansa. Kansainväliseen frisbeegolfliittoon (Professional Disc Golf Association) kuuluu myös eurooppalaisista kaikkein eniten suomalaisia, niin miehiä kuin naisia.

”Väitän, että lajin hienouden lisäksi sen suosio on parin vuoden aikana kasvanut siksi, että se on edullinen harrastaa. Kun aloitat lajin, sinulla ei tarvitse olla muuta kuin maksimissaan kaksi kiekkoa. Kun kentät ovat pääsääntöisesti maksuttomia ja vaatteet ja muu löytyy jo ennalta kotoa, siihen ei tarvitse rahallisesti sijoittaa”, Kiminki sanoo.

Naisten määrä hitaassa kasvussa

Harmillinen puoli lajissa oli Kimingin kannalta naispelaajien vähäinen määrä. Esimerkiksi nyt viisi vuotta pyörineen Lady Tourin osakilpailuissa saattoi olla osallistujia vain alle kourallinen osakilpailua kohti. Naisten sarjassa Suomen mestaruuksia voittanut Kiminki päätti lähteä vaikuttamaan asiaan.

Vuonna 2015 hänestä tuli Frisbeegolfliiton perustaman naisjaoston ensimmäinen puheenjohtaja. Naisjaoston tavoitteena on liiton vision mukaisesti tehdä lajista sellainen, että sitä pelaavat vuonna 2022 yhtä lailla naiset ja tytöt kuin miehet. Työsarkaa riittää, sillä kaikkialla maailmassa naispelaajia on virallisten tilastojen mukaan vähemmän kuin miehiä.

“Mietimme naisjaostossa, missä isoimmat ongelmat ovat. Päätimme, että tehtävämme olisi tukea seuroja ja antaa niille työkaluja, joilla saada kasvatettua naisharrastajien määrää”, Kiminki kertoo.

Naisjaoston tärkeimpiä vaikutuskanavia ovat olleet esimerkiksi GoExpo-messut, heinäkuun naisten viikko, jonka aikana seuroja kannustetaan järjestämään naisille omaa ohjelmaa sekä tietysti Kimingin koordinoima Lady Tour.

Tuoreiden tilastojen valossa naisten määrä ainakin Lady Tourilla on kohentunut, sillä kaikkiaan pelaajia on ollut osakilpailuissa syyskuun loppuun mennessä noin 140. Virallisten kilpailujen ulkopuolella naisharrastajien määrä lienee huomattavasti suurempi. On arvioitu, että Suomessa olisi kaikkiaan jopa noin 100 000 lajin harrastajaa, miehiä sekä naisia.

Naisharrastaja välttää kilpailua

Vaikeinta Kimingin mukaan on ollut toisinaan saada paikallisseurojen miehet ymmärtämään, etteivät naiset vaadi mahdottomia. Valtaosa Suomen noin 130 seuran edustajista on miehiä ja joissain seuroissa ei ole lainkaan naisia.

“Jos puuttuu oma naistoimija, lopputuloksena ei järjestetä naisille mitään, kun ei osata järjestää. Tämän kynnyksen madaltamista ollaan yritetty tehdä monin tavoin, koska eiväthän naiset tarvitse mitään ihmeellistä”, Kiminki sanoo.

“Pointti on, että naisille järjestetään jotain omaa. Miehet ja naiset ovat siitä erilaisia, että naisissa on isompi osa niitä, joilla ei ole synnynnäistä kilpailuviettiä. He eivät halua välttämättä harrastaa kilpailun takia ja iso kynnyskysymys monelle voi olla, että ei varsinkaan miesten seassa. Tältä pohjalta Lady Tourkin perustettiin. Sama on muissa tapahtumissa, kuten aloittelijakursseilla, että naiset saavat tulla keskenään.”

Suomen Frisbeegolfkouluttajat järjestävät ympäri Suomea ohjaajakursseja. Näiltä valmistuvat viralliset ohjaajat voivat pitää seurojen tarjoamissa puitteissa erilaisille ryhmille lajin peruskursseja. Osa näistä on suunnattu myös naisille, mutta vastuu järjestämisestä on seuroilla.

“Itse olen järjestänyt täällä Nummelassakin useita parin vuoden aikana. Pääkaupunkiseudulla ja Turussakin on, jotka ainakin tiedän. Naisten kurssien suosio on aluekohtaista, mutta täällä ne ovat ainakin olleet ihan suosittuja. Käydään pintapuolisesti tekniikkaperusteita, mutta myös etikettiä. Olen pitänyt yhden illan eli kolmen tunnin settejä. Niillä perusteilla pystyy aloittamaan harrastamisen.”

Monen vuodenajan ja matkaajankin harrastus

Lajia pystyy harrastamaan myös talvisin. Osa seuroista maksaa sisähallivuokraa, jotta jäsenet pääsevät hiomaan puttaustaitojaan myös kylmän aikaan. Radat ovat myös useimmiten käytössä, jos haluaa harrastaa lumiesteistä huolimatta tai pimeällä led-valoilla varustetuilla kiekoilla.

Ulkomailtakin löytyy tarvittaessa lisää kenttiä koluttaviksi, jos sadat suomalaiset radat eivät vielä riitä. Esimerkiksi Ruotsista, Norjasta ja Virosta löytyy useita ratakohteita. Myös Mijas Disc Golf Park Espanjan Aurinkorannikolla järjestää osakilpailuja suomalaisille pelaajille.

“Kilpailumatkojen lisäksi seurat ovat tehneet bussimatkoja ulkomaille ja päässeet tutustumaan eri ratoihin. Kyllä yksi Euroopan kuuluisimmista kentistä, joka on äärimmäisen kaunis ja hieno, on Tukholmassa Järva. Se on varmaan suomalaisille ulkomaan kentistä suosituin. Tallinnassa ja Otepäässä on myös kenttiä”, Kiminki kertoo.

Kotikenttänsä Vihdin Kaatiksen lisäksi Kiminki luettelee muutaman oman suosikkikenttänsä Suomessa. Yksi niistä sijaitsee Laukaan Peurungassa.

“Majoitus, ruokailu ja kaikki kenttäolosuhteet ovat siellä yhdessä paketissa. Tykkään siitä radastakin, mutta makuja on monia. Peurungassa on myös lyhyitä väyliä ja metsää. Aina ei pääse liidättämään kovalla kädellä, väylät vaativat myös tarkkuutta.”

Kaikki naispelaajat eivät pidä monen miehen arvostamista pitkistä radoista. Naiset kun keskimäärin heittävät lyhyempiä heittoja kuin miehet.

“Toisella kotikentälläni Kaatiksella puhutaan välillä siitä, että toiset väylät ovat tosi pitkiä ja on tiukkoja ylämäkiä. Minua ei haittaa, jos tulee paljon heittoja yhdelle väylälle. Kunhan väyläsuunnittelu on tehty niin, että on aina mahdollisuus päästä väylä läpi. Kun ratoja muutetaan, toivon aina, että mietitään, keiden heittämistä muutokset vaikeuttavat. Ettei ratojen haastavuuden lisääminen miesheittäjille kostaudu lyhyempikätisille.”

Syksyn mittaan Lady Tour -mittelöitä on vielä luvassa esimerkiksi Pirkanmaalla ja pääkaupunkiseudulla. Seurojen järjestämiä pelaajalisenssin vaativia kisoja on myös yhä tänä vuonna tarjolla kilpailunjanoisille. Peruskursseja voi tiedustella seuroilta.

 

 

Pirkanmaalaiset mimmit kokoontuvat höntsäämään

Esimerkkinä paikallistason naisten aktiivisuudesta frisbeegolfin parissa ovat pirkanmaalaiset Sanna Ahlgren ja Heidi Helin-Harinen. Kahta paikallista seuraa, Lempäälän LeKi Disc Golfia ja Valkeakoski Disc Golfia, edustavat naiset perustivat viime kesänä Pirkanmaan Mimmiliigan. Tänä vuonna osakilpailujen määrä kasvoi kuudesta kolmeentoista.

“Mietittiin pidemmän aikaa muutaman kaverin kanssa, kun meillä on tosi vähän heittäjiä naisissa Valkeakoskella, että olisi kiva, jos saataisiin aina enemmän naisia kisoihin. Sitten tutustuin Sannaan ja ajateltiin tosissaan alkaa järjestää naisille jotain”, Helin-Harinen kertaa.

Seuroja syntyy alueelle jatkuvasti uusia ja naispelaajiakin lähtee niiden toimintaan mukaan, mutta käytännössä naisia on yksittäisessä seurassa aina vähemmistö. Niinpä kaikki seudun pelaajat kokoava liiga oli perusteltu ratkaisu.
Lady Tourin kanssa tehdään yhteistyötä järjestämällä osakilpailuja Tampereen seudulla ja kuljettamalla Pirkanmaan pelaajia muualle kisoihin. Tourin kisoista valitettavasti liian moni on työssäkäyvän pirkanmaalaisen harrastajan ulottumattomissa.

Ahlgren ja Helin-Harinen ovat molemmat pelanneet vasta pari vuotta ja hankkineet jokin aika sitten kilpailulisenssit. Niinpä Ahlgren korostaa, että Mimmiliiga on perusluonteeltaan mukavaa höntsäilyä. Toki mukana on välillä kokeneita heittäjiä, mutta moni on myös vasta-alkaja. Ideana on päästä tapaamaan kavereita, vaikka toki järjestäjän on pidettävä huolta myös siitä, että osallistuvat naiset viihtyvät.

Sitä Ahlgren tekeekin. Syyskuisena sunnuntaiaamuna hän ajaa Tampereelta liigan viimeisen osakilpailun pitopaikalle Valkeakosken Korkeakankaalle ennen muita. Auto on lastattu naiskaksikon haalimien lukuisten sponsoreiden palkintotavaroilla. Korkeakankaan kahvilassa on myös tarjolla itsekin pelaavan kahvilanpitäjän tarjoamat kakkukahvit osallistujille.

“Kyllä PDGA:n sääntöjä noudatetaan näissäkin kisoissa. Jos tulee ensikertalaisia, neuvotaan säännöt ja joku meistä menee heidän pooliin heittämään ja opastamaan. Mitään rangaistuksia ei jaeta, jos näissä vähän sössii”, Ahlgren kertoo.

Naisia oli viime vuonna mukana parikymmentä, nyt määrä on kohonnut noin kymmenellä pelaajalla. Toki vaihtuvuutta jäsenistön sisällä on myös ollut. Osa heittäjistä on lähtenyt mukaan porukkaan ihan pk-seudulta asti.

Miesten suhtautuminen naispelaajiin on Ahlgrenin mukaan pitkälti positiivista.

“Haluttiin tuoda naisille matalan kynnyksen kisat, ettei siellä ole yhtään miehiä mukana arvostelemassa. Tai niin naiset luulevat, että ne arvostelevat. Miehethän ovat hyvinkin leppoisaa seuraa ja aina kehumassa”, vakuuttaa Ahlgren.

“Onhan tämä nyt vielä ihan miesten laji, mutta naisten määrä kasvaa koko ajan. En usko, että miesten harrastajamääriin päästään ikinä, mutta edes lähelle sitä tai edes puolet siitä, niin se olisi ihan positiivista”, hän sanoo.

Miten hän neuvoisi aloittelevaa pelaajaa?

“Älä hanki niitä nopeimpia draivereita (pitkän matkan kiekot) sieltä kaupasta. Aloita vaan niillä hitaammilla kiekoilla, joilla saat heti tekniikan kuntoon ja ne lopulta lentävätkin sitten pidemmälle.”

Aloittelijan kannattaa myös lähteä heittelemään helpoilta kentiltä. Suomen kentät on merkitty vaikeuden mukaan esimerkiksi Frisbeegolfradat.fi -sivustolle, jolle Ahlgrenkin kirjoittaa aiheeseen liittyviä juttuja. Avoimet ja tasaiset puistoradat ovat luonnollisesti parempi valinta kuin metsäisen mäkiset ja pitkät väylät.

Kuvat: Eira Talka

Comments

Kommentit

It's only fair to share...Share on Facebook139Share on Google+0Tweet about this on TwitterShare on LinkedIn0

Olen seikkaileva toimittaja, koulutukseltani yhteiskuntatieteiden maisteri. Vuorten huiput, itsensä haastaminen ja inspiroivien ihmisten kohtaaminen ovat elämän suola. Jokaisella matkalla on hyvä kasvaa vähän ihmisenä ja maailmankansalaisena.

Vastaa

Your email address will not be published.

*

Latest from Aktiivilomailu

Vaeltaen Balkanin vuorilla

Albanian, Montenegron ja Kosovon alueelle levittäytyvä Balkanin Prokletije -vuoristo on syrjäisää ja
Palaa Alkuun