itämeri hej hylje

Hej Hylje -kampanja muistuttelee Itämeren tilasta

by

Itämeren tila on jo pitkään ollut kuuma puheenaihe niin kansalaisten kuin luonnonjärjestöjenkin huulilla. Pitkittyneet ongelmat ovat ajaneet Itämeren niin huonoon tilaan, että korjausliikkeet on tehtävä − nyt, jos koskaan. Hej Hylje-kampanjalla muistutetaan, että meillä on iso siivousurakka edessä.

Senaatintorilla on kirjavaa. Samanmuotoiset, mutta eriväriset- ja oloiset hylkeet ovat kerääntyneet joukoittain värittämään suurta aukiota. Ihmiset nauttivat kesäisestä säästä hyljelabyrintissä kuljeskellen. Monet hylkeet ovat värikkäitä ja kauniita ja osaa koristaa vahva poliittinen sanoma. Heinäkuun alusta voi hylkeitä pyöreine muotoineen bongata eri puolilta Helsinkiä .

Nuori Itämeremme

Itämeri on maailman nuorin meri, mutta maailman toiseksi suurin murtovesiallas heti Mustanmeren jälkeen. Itämeressä kohtaavat Tanskan Pohjoismerestä virtaava suolainen vesi ja useista joista virtaava makea vesi. Ne sekoittuvat yhteen, luoden herkän ekosysteemin.

Itämeri on myös hyvin matala meri. Sen matalin kohta on vain 55 metriä ja syvin 497 metriä. Tästä johtuen Itämeren veden vaihtuvuus on työlästä ja hidasta.

Yksi Itämeren haasteista on sen yksipuolinen asukaskunta. Monelle lajille vesi on joko liian suolaista tai liian makeaa ja se jättää lajikunnat suppeiksi. Itämerellä kuitenkin voi hyvällä tuurilla ihastella hylkeitä ja jopa pyöriäisiä. Se ei suinkaan ole köyhä ja suppea olomuodoltaan, vaan varsin mielenkiintoinen ja valtavirrasta poikkeava herkkä vesialue.

Mikä Itämerta uhkaa?

Nuoreksi mereksi Itämerellä on jo suuria haasteita. Ilmastonmuutoksen tuomien haasteiden lisäksi Itämerellä on myös muita vihollisia. Valuma-alueet (maa-alueet joista valuu vettä Itämereen) ovat neljä kertaa suuremmat kuin itse Itämeri ja niillä asuu noin 85 miljoonaa ihmistä. Valuma-alueiden ravinteet pääsevät laskemaan Itämereen, joka on johtanut sen rehevöitymiseen. Tästä ikävänä esimerkkinä jokakesäiset myrkylliset sinilevälautat, jotka kiusaavat niin eläinkuntia kuin ihmisiä.

Itämeri on myös hyvin matala meri. Sen matalin kohta on vain 55 metriä ja syvin 497 metriä. Tästä johtuen Itämeren veden vaihtuvuus on työlästä ja hidasta. Tämä itsessään jouduttaa Itämeren saastumista ja vaikeuttaa sen toipumista.

Kasvava laivaliikenne kantaa myös kortensa kekoon Itämeren saastumisessa. Itämeren hankalan navigoinnin takia suuret onnettomuudet ovat todellinen uhka, mikä voi järkyttää sen herkkää tasapainoa helposti. Myös suuret risteilyalukset laskevat musta- ja harmaavetensä (kyllä, vessanpöntön vedetkin) Itämeren vesiin, joka jättää jälkeensä toivottomat tuhot.

andrew-measham-174031

Kuva: Andrew Measham

Mitä voimme tehdä?

Itämeri on meidän meremme. Ekosysteemillään se suojelee ja luo elämää rannikoillemme. Historian saatossa Itämeri on mahdollistanut meille niin kaupankäynnin, elinkeinon kuin meriliikenteen matkustusmahdollisuuksineen.

Hej Hylje -kampanja muistuttaa jokaista ohikulkijaa siitä, että jokainen teko on tärkeä. Pienet teot Itämeren hyväksi luovat yhteen nidottuina ison kokonaisuuden, josta syntyy muutos. Sitä muutosta Itämeri tarvitsee kipeästi .

Hej Hylje -kampanja muistuttaa jokaista ohikulkijaa siitä, että jokainen teko on tärkeä.

Itämeren suojelun voi aloittaa niinkin konkreettisesti kuin omasta ruokapöydästä. WWF:n Ruokaopas antaa helppoja vinkkejä, kuinka maailmaa voi parantaa omilla valinnoillaan. Parasta siinä on muun muassa se, että omat valinnat eivät rajoitu vain Itämeren tilan helpottamiseen vaan myös globaalin ilmastonmuutoksen torjumiseen.

Liikakalastus esimerkiksi on yksi isoin globaali ympäristöongelma, joka on saatava loppumaan ennen kalakantojen täydellistä romahdusta. Useat kalakannat ovat jo luokiteltu uhanalaisiksi ja esimerkiksi ankerias on luokiteltu Suomessa erittäin uhanalaiseksi.

WWF hakee jatkuvasti myös uusia jäseniä Öljyntorjunta-yksikköönsä, joka öljyonnettomuuden sattuessa antaa viranomaisille tukensa vahinkojen minimoimiseksi. Mukaan voi liittyä!

Itämeren suojelua voi myös tukea kertalahjoituksella tai ryhtymällä Itämeri-kummiksi kuukausilahjoituksella.

Lopuksi

Jotta me ja tulevat sukupolvet voimme nauttia Itämeremme mahtavista puitteista, on tärkeää ymmärtää sen nykytila. Jos emme tee konkreettista muutosta sen hyväksi, joudumme tulevaisuudessa elämään kuolleen meren rannoilla.

Pala rakkautta, ehkä vähän intohimoakin − sitä tarvitaan niin Itämeren kuin koko planeettamme suojelemiseen. Tieto lisää tuskaa, mutta tieto lisää myös valtaa. Mitä enemmän tiedämme Itämeren tilasta, sitä paremmin me osaamme sitä suojella, jokainen omalla pienellä tai isolla tavallaan.

Lähteet: www.wwf.fi, http://www.ym.fi/fi-FI/Ajankohtaista/Julkaisut/Erillisjulkaisut/Suomen_lajien_uhanalaisuus__Punainen_kir(4709) https://www.puhdasmeri.fi

 

Comments

Kommentit

It's only fair to share...Share on Facebook6Share on Google+0Tweet about this on TwitterShare on LinkedIn0

Ikiliikkuja, joka sammuttaa mustalaisvertaan seikkailen. Kun kaupunkiasfaltti alkaa polttaa, näyttää tienviitta kohti luonnonhelmaa. Repusta löytyy kamera, kirja ja tietenkin villasukat, aina.

Vastaa

Your email address will not be published.

*