Meret ovat ahdingossa – Mitä sinä voit tehdä?

by

Olet kenties kuullut uutiset. Vaivaisessa 70 vuodessa olemme onnistuneet peittämään planeettamme muoviin. Maailman merissä on kohta muovia enemmän kuin kaloja. Ja muovi ei edes ole merten ainoa uhka. Onko mitään tehtävissä, kuinka voimme auttaa pienillä arjen valinnoilla?

Netflixin dokumentti Plastic Ocean kertoo surullista tarinaa merten kohtalosta. Joka vuosi miljoonia tonneja muovia huuhtoutuu mereen. Valtamerten muovilautoista on tullut maailman suurimpia kaatopaikkoja. Tyyneltämereltä löytyy saaria, jotka ovat hautautumassa muoviin.

Mutta muovi ei suinkaan ole merten ainoa uhka. Niitä ovat myös muun muassa liikakalastus, teollisuus ja ilmastonmuutos. Miten tulevat sukupolvet tulevat koskaan ymmärtämään, että saastutimme oman elinympäristömme? Että käytimme maailman meriä kaatopaikkana materiaalille, jonka tunnetuin ominaisuus on sen kestävyys? Ihmiskunnan tyhmyys jaksaa hämmästyttää.

Merten ahdinko voi tuntua kaukaiselta, sillä sitä ei usein näe päällepäin. Otsikoihin päätyy yleensä se yksittäinen muoviin kuollut valas tai yksittäinen katastrofi. Mutta todellinen vaara liittyy ihmisten jatkuvaan, jokapäiväiseen toimintaan.

merten tila

Lautasellasi saattaa olla muovia

Muovijäte ei maadu, vaan hajoaa mikroskooppisen pieneksi muovijätteeksi. Tätä mikromuovia, jota löytyy sellaisenaan myös esimerkiksi kosmetiikkatuotteista, on merissä enemmän kuin planktonia.

Muovi tappaa miljoonia merilintuja ja satoja tuhansia eläimiä vuosittain. Kalat syövät avaamalla suunsa, eivät ne erota mikromuovia planktonista. Jos kalojen kohtalo ei muuten liikuta, mieti tätä: Muovien kemikaalit imeytyvät kaloihin, ja tätä kautta myös sinun lautasellesi voi päätyä muovia. Belgialaisen tutkimuksen mukaan keskivertotyyppi Euroopassa syö 11 000 mikromuovin verran vuodessa.

Valtamerten jätelautat ovat kuitenkin vain jäävuoren huippu. Niitä suurempia määriä mikromuovia on uponnut merten syvyyksiin ja sitoutunut arktiseen jäähän. Mitä tapahtuu, kun ne ilmastonmuutoksen myötä sulavat?

merten tila

Elämä merissä on vaarassa

Arviolta 70% maailman kalalajeista on aivan liikakalastettua. Joidenkin mukaan jo 30 vuoden päästä meret voivat olla kalattomia. Tämä on johtanut myös mm. vastuuttomasti hoidettuun kalanviljelyyn.

Joidenkin mukaan jo 30 vuoden päästä meret voivat olla kalattomia.

Osa ihmiskunnan hiilidioksidipäästöistä päätyy meriin ja aiheuttaa happamoitumista. Merten happamoituminen on nopeampaa kuin koskaan maapallon historiassa, ja jos sen jatkuu samaa tahtia, suuri osa vedenalaisesta elämästä tuhoutuu.

Lohdutonta tilannetta ja ihmisten kulutuskulttuuria kun oikein miettii, on joskus vaikea pysyä optimistisena. Peruuttamatonta vahinkoa on varmaan jo saatu aikaan. Näillä muutoksilla voi olla vakavia seurauksia koko elämälle maapallolla. Ihmiset tuntuvat unohtaneen, että merten hyvinvointi on koko ihmiskunnan elinehto.

En tiedä onko entiseen paluuta, mutta kenties jos toimimme nopeasti, maailma voi olla vielä pelastettavissa. Teollisuudella ja hallituksilla on iso vastuu, mutta yksittäisten ihmisten kollektiivisella toiminnalla voimme myös auttaa.

merten saastuminen

7 vinkkiä merten pelastamiseksi

1. Älä roskaa. Tämä ei tarkoita pelkästään roskan heittämistä luontoon, vaan vältä roskaa yleensäkin. Roskat eivät vain katoa tuhkana tuuleen sen myötä, kun heität ne ”pois”. 80% meriin päätyneistä jätteistä on peräisin maalta.

2. Vähennä muovin käyttöä. Pahimpia muovijätteen aiheuttajia ovat kertakäyttöiset muovit kuten pullot, muovipussit ja muovipakkaukset. Muovipusseista kärsivät monet eliöt, mutta etenkin kilpikonnat, jotka helposti erehtyvät luulemaan niitä herkullisiksi meduusoiksi. Kanna kaupassa omaa kassia, ja aina kuin mahdollista älä ota pussia edes hedelmille tai vihanneksille. Osta ruoka paketoimattomana ja käytä pusseja uudestaan ja uudestaan. Vältä muovipullojen ostamista ja kanna matkoilla mukana omaa.

3. Kuluta vähemmän, kierrätä ja säästä energiaa. Kiinnitä huomiota hiilijalanjälkeesi. Älä heitä muovia ja tavaroita pois, vaan mieti keinoja, miten voisit käyttää sitä uudelleen.

4. Valitse kala-ateriasi tarkkaan, ettet tule tukeneeksi liikakalastusta. Jos et ole tähän asti kiinnittänyt huomiota siihen, miten vastuullisesti kalasi on pyydetty, niin nyt viimeistään on sen aika. Suomessa vastuullisesti pyydetyn kalan tunnistat ympäristömerkittyjä (esim. MSC-sertifikaatilla merkittyjä) kalatuotteita. Tsekkaa myös WWF:n kalaopas.

5. Levitä sanaa merten ahdingosta ja ilmastonmuutoksesta ja tue suojelujärjestöjä.

6. Vähennä kemikaaleja. Suosi paikallista ja suosi luomua ruokaostoksilla torjunta-aineiden ja kasvihuonepäästöjen vähentämiseksi. Käytä ekologisia kotitaloustuotteita. Merten ja luonnon lisäksi myös kroppa kiittää! Vältä tekokuituvaatteita kuten akryylia ja polyesteriä, sillä pesukoneessa näistäkin irtoaa mikromuovia!

7. Matkusta, mutta matkusta vastuullisesti. Ei ole sattumaa, että vedenalaiseen maailmaan läheisesti tutustuneet kuten sukeltajat ovat usein merten pelastamisen intohimoisimpia sanansaattajia. Käy tutustumassa vedenalaiseen maailmaan, nyt kun se vielä on elossa. Lähtiessäsi retkille ota selvää, miten yritys hoitaa ympäristöasiat. 

Elämäntapareissaaja, nykypäivän hippi ja wannabe diginomadi, joka lähti vuosia sitten Australiaan ja jäi sille tielle. Seikkailunjano ei ole sammunut, ja nykyään Anna jahtaa maailmalla ikuista kesää aussisiippa kainalossa sekä jakaa kokemuksiaan Muuttolintu-blogissaan. Reissusydän sykkii erityisesti road tripeille, autioille paratiisirannoille ja tietenkin Australialle.

1 Comment

Vastaa