delfiiniuinti

Aamu-uinnilla villien delfiinien kanssa

by

En ikinä unohda sitä hetkeä, kun katsoin veden alla delfiiniä silmästä silmään. Delfiinien kanssa uiminen niiden omassa luonnollisessa ympäristössä on unohtumaton kokemus, jota vaalin koko loppuelämäni. Samalla opin kuitenkin, että myös luonnossa järjestetyillä retkillä voi olla delfiineille haitallisia vaikutuksia.

Ei ole eläintä, joka kiehtoisi minua yhtä paljon kuin delfiini. Kaikki alkoi, kun kohtasin delfiinejä ensimmäistä kertaa Australian itärannikolla, kun delfiiniparvi ympäröi veneemme tuntikausiksi. Taianomainen kokemus herätti halun päästä lähemmäs näitä kiehtovia, maailman älykkäimmiksi eläimiksikin kutsuttuja olentoja.

Mitä enemmän opin delfiineistä, sitä enemmän ne jaksavat hämmästyttää. Tiesitkö esimerkiksi, että delfiinien aivot ovat poimuttuneemmat ja isommat kuin ihmisten? Tai että kaikuluotauksen avulla delfiinien uskotaan näkevän, jos nainen on raskaana?

delfiiniuinti

Kohtaaminen delfiinin kanssa

Siispä eräänä kesäaamuna auringon vasta noustessa sulloin itseäni märkäpukuun Länsi-Australian Rockinghamin laiturilla. Aikaisesta herätyksestä huolimatta puhkuin intoa, sillä tänään toteuttaisin yhden unelman ja pääsisin veteen yhdessä villien delfiinien kanssa.

Rockinghamin delfiiniuinnit tapahtuvat delfiinien ehdoilla. Delfiinejä ei ruokita, vaan ne tulevat tervehtimään ihmisiä silkkaa uteliaisuuttaan. Rockinghamin delfiinit ovat 2–4-metrisiksi kasvavia pullokuonodelfiinejä, joita on alueella noin 180.

Mukana delfiiniuinnilla oli tusina innokasta turistia. Liikkeellä oltiin aikaisin, sillä aamulla delfiinit ovat aktiivisimmillaan. Takuuta delfiinien ilmestymisestä ei ole, onhan kyseessä villieläimet. Mutta henkilökunnan mukaan 99% kerroista delfiinit saapuvat. Ne tulevat mielellään ihmettelemään pinnalla räpiköiviä snorkkelipäisiä kummajaisia.

Tunnin päästä satamasta lähtemisestä bongasimme pomppivia selkäeviä horisontissa. Delfiinit sen sijaan olivat nähneet meidät kaikuluotauksen avulla jo paljon kauempaa.

delfiiniuinti

Delfiinien ilmestyttyä veteen pitää päästä äkkiä. Vaikka ne tulevat mielellään ihmettelemään ihmisiä, niiden mielenkiinto lopahtaa nopeasti. Istuimme veneen reunalla kunnes käsky kävi, ja kuin armeijan helikopterista hyppäsimme yksitellen kylmään ja tummaan mutta kirkkaaseen veteen. Vedessä kaikkien tuli roikkua köydessä kiinni ja liikkua tiiviissä ryhmässä vetäjän johdolla.

Katseeni etsi hahmoja syvyyksissä, ja pian isoja harmaita torpedoita alkoi sujahdella ympärillä. Delfiinien perässä lipui jättimäinen musta rausku kuin lentävä matto. Suoraan altani ui kaikessa rauhassa äitidelfiini poikasensa kanssa. Poikanen pyöri ja ui ylösalaisin. Se katsoi suoraan silmiin. Katse oli utelias ja viaton. Hetki, jota en unohda koskaan.

Meitä kehotettiin laulamaan delfiineille vedessä. Lauluja ei tullut mieleen, joten yritin imitoida delfiinien ääntelyä, joka taisi kuitenkin kuulostaa enemmän simpanssilta. Silti kuulin alapuolelta vastauksen, korkean vihellyksen. Delfiini varmaan ilkkui alkeelliselle piipitykselleni.

DSC_5765-1

Kommunikaatiota delfiiniuinnilla

Delfiinien kommunikaatio on huikean kehittynyttä. Niiden kielen on sanottu olevan eläinkunnan lähin vastine ihmisten kielelle. Tekniikan avulla sitä on opittu ymmärtämään jonkin verran, mutta silti delfiinit tuntuvat ymmärtävän paremmin ihmisiä kuin me heitä. Voikin miettiä, kumpi on oikeasti älykkäämpi?

Delfiinit ovat leikkisiä veijareita. Ne leikkivät esimerkiksi hippaa ja kopittelevat, joskus vaikka kilpikonnalla. Silloin tällöin mukana ui merileijonia, ja joskus delfiinit yrittävät saada myös ihmisiä mukaan leikkiin.

Kun delfiinit saivat meistä tarpeekseen, kiipesimme takaisin veneeseen ja etsimme toisen, noin kymmenen delfiinin parven. Pienen hetken ajan tuntui, kuin olisin osa delfiiniparvea. Enää emme uineet delfiinien kanssa, vaan ne uivat meidän kanssamme.

Välillä ne uivat niin läheltä, että olisi helposti voinut koskettaa. Meitä oli kuitenkin tiukasti käsketty vastustamaan kiusausta lääppiä. Delfiinien nahka on herkkä, ja emmehän halua levittää omalta iholtamme bakteereja ja kemikaaleja delfiineihin.

Kohtaaminen oli nopeasti ohi, mutta sitäkin vaikuttavampi. Delfiiniä silmästä silmään katsoessa on helppo aistia, että takaisin katsoo älykäs olento. Kenties se skannasi minua röntgenkatseellaan? Tuntui melkein kuin delfiini olisi lukenut ajatuksenikin. Silmäni kostuivat liikutuksesta, ja hyvä etten tukehtunut snorkkeliin sydämen pakahtumisesta.

Rockingham Wild Encountersin henkilökunta suhtautuu delfiineihin yhtä intohimoisesti. Matkalla meille kerrottiin tarinoita delfiinien ihmeellisestä elämästä. Delfiinit ovat leikkisiä veijareita. Ne leikkivät esimerkiksi hippaa ja kopittelevat, joskus vaikka kilpikonnalla. Silloin tällöin mukana ui merileijonia, ja joskus delfiinit yrittävät saada myös ihmisiä mukaan leikkiin.

Retki huipentui paluumatkaan, kun delfiinit innostuivat veneen muodostamista aalloista ja surffasivat veneen perässä kilpaillen siitä, kuka hyppää komeimmin ja korkeimmalle. Kun pääsimme takaisin satamaan tuntui kuin aikaa olisi kulunut vain tunti tai pari. Todellisuudessa sitä oli mennyt kuusi. Koko loppupäivän leijuin pää pilvissä leveä virne naamalla. Delfiinien maailmaan astuminen, vaikkakin vain hetkeksi, on etuoikeutettu kokemus.

Delfiiniuinnit luonnossa kasvattavat suosiotaan ihmisten hylätessä epäeettiset vierailut delfinaarioihin. Uiminen villienkään delfiinien kanssa ei kuitenkaan ole ongelmatonta. Paikka ja järjestäjä on ainakin syytä valita hyvin tarkkaan, jos delfiinejä haluaa ihailla lähietäisyydeltä.

DSC_5905-1

Häiritäänkö delfiinejä?

Vuosia myöhemmin osallistuin toiselle delfiiniuinnille Havaijilla. Tällä kertaa retki herätti kuitenkin arveluttavia kysymysmerkkejä. Siinä missä Rockinghamissä veneitä on vain yksi, Havaijilla delfiiniretkille lähtee ainakin tusina paattia useamman kerran päivässä. Afrikan Sansibarissa veneitä saattaa lähteä matkaan jopa monta kymmentä! Ei ole vaikea kuvitella, että jatkuvan ahdistelun täytyy olla delfiineille stressaavaa.

Tutkimusten mukaan delfiiniuinnit luonnossa saattavat häiritä delfiinien normaalia lepo-, metsästys- ja sosiaalista käyttäytymistä. Veneitä välttääkseen delfiinit pakenevat suojaisilta alueilta avomerelle, jossa ne ovat alttiina saalistajille. Kun retkien järjestäjiä riittää, kilpailu saattaa myös ajaa toimijoita kyseenalaiseen toimintaan kuten delfiinien jahtaamiseen tai parvien ahdistamiseen poukamaan.

Niin upea kokemus kuin delfiiniretki onkin, jos olisin tiennyt, että häiritsen nokkaunilla olevaa delfiiniä tai ajan sen hain kitaan, olisin jättänyt retken väliin. Toivotaan, että toimintaa rajoitetaan, ja voittojen sijaan delfiinien hyvinvointi laitettaisiin ensisijalle. Sillä viimeinen asia, mitä kukaan meistä varmasti tahtoo, on näiden ihmeellisten eläinten häviäminen vesistä.

Kuvat: ©Anna Papillo ja Rockingham Wild Encounters

Elämäntapareissaaja, nykypäivän hippi ja wannabe diginomadi, joka lähti vuosia sitten Australiaan ja jäi sille tielle. Seikkailunjano ei ole sammunut, ja nykyään Anna jahtaa maailmalla ikuista kesää aussisiippa kainalossa sekä jakaa kokemuksiaan Muuttolintu-blogissaan. Reissusydän sykkii erityisesti road tripeille, autioille paratiisirannoille ja tietenkin Australialle.

Vastaa

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.