balin ympäristöongelmat

Bali – paratiisi vai kaatopaikka?

by

Kaksi ikäisekseen epätavallista karismaa puhkuvaa teinityttöä kehottaa osallistumaan Balin suurimpaan rantojen siivoustapahtumaan. Harvoin käy niin, että varaan matkan toiselle puolelle maapalloa Facebookin uutisvirrassa silmiin osuneen Youtube-videon perusteella. Indonesialaiset siskokset Melati ja Isabel Wijsel ovat onnistuneet houkuttelemaan rannoille omien sanojensa mukaan yhden päivän aikana noin 12 000 vapaaehtoista roskankerääjää.

Neljä vuotta sitten ympäristöaktivisteina aloittaneiden nuorten naisten seuraava suurempi tavoite on tehdä Balista kokonaan muovipussiton. Vetoomusten, siivoustempausten ja Wijselin siskosten pienimuotoisen nälkälakon jälkeen Balin kuvernööri suostui kieltämään muovipussit saarelta vuoteen 2018 mennessä. Tällä hetkellä esimerkiksi Balin lentokenttä on jo muovipussiton. Voiko tällaista reipasta päättäväisyyttä vastustaa?

Minä en voinut, ja niinpä lensin kahden viikon kuluttua talvilomalle Balille ajatuksena pyhittää osa viikosta maailmanparannukselle. Kuten kunnon seikkailuun kuuluu, lähtiessä en osannut arvata, mitä tuleman piti. Kun astuin paratiisisaaren kamaralle Denpasarin lentokentällä vajaan 20 tunnin lentojen päätteeksi, tarkoituksena oli suunnata heti seuraavana päivänä lähirannalle metsästämään etukäteen netissä ilmoitettuja siivouspisteitä.

DSC_0248

Kymmenen maissa sunnuntaiaamuna Legianin hiekoilla ei kuitenkaan enää näkynyt ainuttakaan aktivistia: olin menettänyt mahdollisuuteni tehdä ainutlaatuista hyvää. Tajusin aikaerorasituksesta huolimatta, että eihän 30 asteen kuumuudessa olisi mukava kerätä roskia, vaan luultavasti porukka oli hoitanut hommat jo aiemmin. Tässä vaiheessa epätoivo iski, sillä olin ollut innoissani mahdollisuudesta olla mukana muuttamassa maailmaa tai vähintään avartamassa omaa ajatteluani.

Balin räjähtävä tilanne

Tulisiko tästä seikkailusta pelkkää aivojen pehmennystä makeiden drinkkien ja loputtomilta näyttävien uima-altaiden äärellä? Tilanne ei ehkä kuulosta niin pahalta, ellei oteta huomioon, minne olin saapunut. Indonesiaan kuuluva lomaparatiisi Bali on kooltaan 5 780 neliökilometriä ja saarella asuu yli neljä miljoonaa ihmistä. Pinta-alaltaan lähes 60 kertaa suuremmassa Suomessa on siis lähes sama määrä asukkaita. Balilla käy lisäksi nykyisin turisteja vuosittain suurin piirtein asukasmäärän kokoinen lauma. Tästä huolimatta Balilla ei edelleenkään ole toimivaa jätehuoltojärjestelmää.

DSC_0008

Pääosin epäviralliset kaatopaikat täyttyvät orgaanisen ja muovijätteen sekoituksesta, joka pitkän sadekauden aikana huuhtoutuu vesivirtojen matkassa mereen. Samaa kuonaa ajautuu röykkiöinä valkealle rantahietikolle, missä se tappaa ja vahingoittaa lintuja ja mereneläviä ja päätyy lopulta meriherkkujen mukana ihmiselimistöön. Kaiken huipuksi valtaosa jätteestä jää mereen muhimaan eikä edes nouse rannalle kerättäväksi. Muovin seuraukset ihmisen elimistölle ovat vielä tuntemattomat, mutta luonnosta muovijäte ei tutkimusten mukaan katoa satoihin vuosiin. Eivätkä ongelmat rajoitu Baliin: Indonesialla on maailman toiseksi pisin rantaviiva ja maa on samalla valtamerten toiseksi suurin muovisaastuttaja Kiinan jälkeen.

Yllätysretki valtamerikonferenssiin

Uutta tilaisuutta tutustua saasteiden vastaiseen taisteluun oikeassa ympäristössä ei tulisi heti uudelleen. Tartun illalla hotellissa pettyneenä älypuhelimeeni löytääkseni uuden suunnan toimeliaisuudelleni. Selviää, että lomaviikollani saarella järjestettäisiin myös talouteen keskittyvän The Economist -lehden World Ocean Summit arvovaltaisine vieraineen kaikkialta maailmasta.

Aihe on polttava. Neljättä kertaa järjestettävässä tapahtumassa puidaan sijoittajien ja yritysten mahdollisuuksia vaikuttaa merten saastumiseen. Silmiini osuu myös paikallinen tilaisuus: balilainen hyväntekeväisyysjärjestö ROLE (Rivers, Oceans, Lands, Ecology) Foundation järjestää Zero Waste to Ocean -verkostoitumistapahtuman Nusa Duassa. Mukaan on kutsuttu paikallisia ympäristöjärjestöjä, hallituksen edustaja, yrittäjiä ja muita aiheesta kiinnostuneita. Varaan oitis paikan tapahtumaan ja saan nopeasti hyväksyvän vastausviestin ROLE Foundationin toimitusjohtaja Mike O’Learyltä.

Ennen konferenssipäivää kiipeän kunnon aktiivilomailijan tapaan ihailemaan auringonnousua Mount Batur -vuorelle. Elävälle tulivuorelle kapuaminen on kaunis elämys, mutta kiinnitän noustessani huomiota siihen, miten paljon roskaa polun varrella lojuu. Edessä patikoiva tyttö polttaa tupakkaa taivaltaessaan ja tumppaa lopulta edelleen käryävän kääryleen maahan. Tallaan tumpin sammuksiin ja ihmettelen itsekseni sitä, ettei retken opas ole ohjeistanut ryhmää roskaamisesta. Hämmentävän moni kymmenistä kiipeäjistä esimerkiksi laittaa tupakaksi vuoren huipulla, jossa ryhmäni opas viimein kehottaa keräämään näköalapaikalle matkailijoiden mukana ilmestyneet tyhjät eväspaperit mukaan paluumatkalle.

Tämä kokemus ja rannoilla näkemäni jätekeot mielessäni suuntaan ympäristötapahtumaan. Nusa Duan siimeksessä kohoavalle kukkulalle on pystytetty valkea katos suojaamaan kutsuvieraita ja illan panelisteja polttavalta auringolta. Horisontissa aukeaa kaukaa katsottuna upea merinäkymä.

Tarvitaan tunteisiin vetoavaa ympäristömainontaa ja sakkorangaistuksia, jotta roskaaminen saadaan kuriin.

Edessäni olevilla paikoilla istuu kaksi alkujaan länsimaista naista, joista molemmat päivittelevät Balin luonnon tilaa. Kymmenen vuotta Indonesiassa asunut yhdysvaltalaislähtöinen rouva huomauttaa, että roskaaminen oli hänen kotimaassaan yhtä tavanomaista 30 vuotta sitten. “Tarvitaan tunteisiin vetoavaa ympäristömainontaa ja sakkorangaistuksia, jotta roskaaminen saadaan kuriin”, hän ehdottaa.

Muovipussit ja -pullot ovat ilmestyneet Balin katukuvaan vasta 1990-luvun alussa, ja sitä ennen käärimiseen ja kuljettamiseen käytettiin banaaninlehviä. Ne voitiin huoletta heittää käytön jälkeen luontoon maatumaan tai polttaa, mutta muoviroska ei häviäkään perinteisin keinoin. Tästä huolimatta muovi päätyy totuttuun tapaan kaduille ja ojiin tai poltettavien jätteiden joukkoon, mikä saastuttaa hengitysilmaa ja lisää muun muassa syöpäriskiä. Ympäristökasvatus ei ole saanut riittävästi tilaa kouluissa, ja myös monet Balin yrittäjistä kiikuttavat jätteensä säästösyistä muualle, kuin saaren viidelle viralliselle kaatopaikalle.

Yksittäinen teko merkitsee

Yksi tärkeä tekijä jätekuorman vähentämisessä olisi valtion ja liike-elämän yhteispeli. Tv-yhtiö Al Jazeera kertoo, että vuonna 2016 ympäristöministeriö kokeili muovipussiveron toimivuutta Indonesiassa, ja muovin käyttö vähenikin puolella. Liike-elämän toimijat eivät kuitenkaan olleet veroon tyytyväisiä. Metsä- ja ympäristöministeriön vanhempi neuvonantaja Pak Efransjah kertoo ympäristötapahtuman osallistujille, että hallitus haluaisi viidessä vuodessa vähentää jätteen määrää Indonesiassa 20 prosentilla.

“Tätä minun on vaikea uskoa. Jos kysytte minulta henkilökohtaisesti, uskon teihin. Jättäkää taistelu paikallisille, teidän on vain rohkaistava heitä. Jos odotamme hallituksen työntöapua, niin ei käy”, hän lisää. Tuntuu merkittävältä, että aiemmin WWF:n Indonesian toimitusjohtajana toiminut mies on tätä mieltä.

Painetta toimia synnyttävät paikalliset ihmiset ja järjestöt, jotka osaavat puhutella kansalaisia. Wijselin siskosten Bye Bye Plastic Bagsin kaltaisia ympäristöliikkeitä, ROLE Foundationeita ja muita toimijoita vetoavine tempauksineen tarvitaan lisää. Erityisesti nuoret olisi hyvä saada nopeasti innostumaan elinympäristönsä säästämisestä. Ehkä he saisivat vanhempansakin kiinnostumaan luontoystävällisyydestä.

Paisuvaa turistibisnestä ei voida unohtaa ympäristöasioita mietittäessä. ROLE Foundationin mukaan noin 80 prosenttia Balin väestöstä saa elantonsa turismista. Tarvitaan tehokkaampaa tiedotusta matkailijoille siitä, miten he voivat vaikuttaa jätteen vähentämiseen.

Lisäksi Balilla on vuodesta 2006 toiminut jätealan yrittäjä Eco Bali Recycling, joka pyrkii lisäämään saarella tapahtuvaa kierrätystä, vähentämään maahan päätyvän jätteen määrää sekä edistämään kompostointia. Sen toiminta on kuitenkin pientä verrattuna kertyvien jätteiden määrään. Vasta muutamat kymmenet jätetonnit vuodessa kierrätetään sen kautta. Vertailun vuoksi Indonesia tuotti vuonna 2010 yli kolme miljoonaa tonnia muovijätettä, josta noin kolmasosa päätyi mereen.

Paisuvaa turistibisnestä ei voida unohtaa ympäristöasioita mietittäessä. ROLE Foundationin mukaan noin 80 prosenttia Balin väestöstä saa elantonsa turismista. Tarvitaan tehokkaampaa tiedotusta matkailijoille siitä, miten he voivat vaikuttaa jätteen vähentämiseen. Yksi tapa on suosia luontoystävällisiä matkailuyrityksiä. Paikalle saapuneen Alila Hotel and Resortsin kestävän kehityksen johtaja Piet Van Zijl kertoo, että heidän ketjunsa aikeena on olla täysin jätteetön heinäkuuhun mennessä. Tähän mennessä ketjun hotellien asiakkaat ovat tuottaneet päivässä jätettä noin 1,7 kiloa henkilöltä. Keinoina jätteen tuoton lopettamisessa ovat orgaanisen jätteen kompostointi ja muun roskan hyödyntäminen uusiokäyttöön, muun muassa hotellissa käytettäväksi polttoaineeksi.

Vastaavanlaisia luontoystävällisiä matkailualan yrityksiä on Balilla useita muitakin, kuten esimerkiksi vietnamilaislähtöinen Buffalo Tours. Parikymmentä vuotta matkoja eri puolilla Aasiaa järjestänyt yritys panostaa toiminnassaan ympäristöystävällisyyteen ja sosiaaliseen vastuullisuuteen. Esimerkiksi Balilla yritys kouluttaa paikallisia oppaita ottamaan huomioon luontoarvot ja pyrkii tuottamaan taloudellista hyötyä paikallisille yhteisöille sekä viemään matkailijoita retkillään tutustumaan aitoon balilaiseen elämänmenoon.

Neuvoja matkailijalle paikalliselta

Paneelikeskustelun jälkeisessä kuhinassa vaihdan käyntikortteja muutaman kiinnostavan asiantuntijan kanssa, ja parin päivän kuluttua tapaan Buffalo Toursin vastuullisesta matkailusta vastaavan Matteo Bierschneiderin. Kestävää matkailua opiskellut Matteo muutti Saksasta Indonesiaan kolme ja puoli vuotta sitten. Hän oli mukana muun muassa ROLE Foundationin toiminnassa puoli vuotta, kunnes aloitti reilu vuosi sitten työt Buffalo Toursilla.

Bierschneiderin mukaan Balin jäteongelmaa ei ole saatu ratkaistua eikä isoja muutoksia ole tapahtnut sinä aikana, kun hän on asunut Indonesiassa. Ongelma vaikuttaa laajalla alueella ympäristöön ja pian myös Balin talouteen, jos asialle ei tehdä mitään. “Asun itse lähellä Suwung Benoan kaatopaikkaa, ja näen jätevuoret. Jätteet on vain hylätty ja kaikki niiden myrkyt pääsevät ilmaan. Kotimatkallani on alue, jossa joudun pitelemään hengitystä lähes joka päivä, ellei sada. Jos tuulen suunta on saarelle päin, haistan lemun kodissanikin”, Bierschneider sanoo.

“Jätevuoret kasvavat pian peittämään Mount Agungin, joten ne muodostavat myös uutta maisemaa. Ihmiset ovat kuitenkin alkaneet nostaa ääntään. Uusia ympäristöaloitteita on tullut viimeisten viiden vuoden aikana, joten käynnissä on pieni vallankumous nuorten keskuudessa. Toivottavasti aallot kantavat hallitukselle asti ja muutosta tapahtuu.”

Entä miten Bierschneider näkee uuden kotimaansa tulevaisuuden. Uskooko balilaisen kanssa naimisissa oleva mies Wijselin siskosten Bye Bye Plastic Bags -kampanjaan?

“Se on mahtava. On uskomatonta, että nuoret, kuten Melati ja hänen siskonsa, voivat vaikuttaa niin moniin asioihin ja ihmisiin. Hänen puheistaan ei voisi päätellä hänen olevan 16-vuotias. Olen sitä mieltä, että aloitteen täytyy tulla kansalaisilta ja sen täytyy lopulta saada hallituksen tuki.”

Seikkailuni saa tältä erää täyttymyksensä. Wijseleillä on liian kiire haastatteluun World Ocean Summitin ja aktivismin takia, mutta ehkä tavallaan parempi niin. Balilaiset tarvitsevat heitä, maailma tarvitsee lisää inspiroivia ja inspiroituneita nuoria. Ja jos yksikin tekstini lukija herää ajattelemaan, mitä voisi tehdä toisin muoviroskan vähentämiseksi, henkilökohtainen harhailuni Balilla ei mennyt hukkaan.

Matteo Bierschneiderin vinkit kestävämpään matkailuun:

1. Tuo mukanasi uudelleen täytettävät juomapullot. Refillbali.com työskentelee uudelleentäyttöasemien lisäämiseksi Balilla. Muovipullojen kulutuksen vähentäminen on iso tekijä, koska matkailijat juovat paljon vettä. Pyydä hotellissasi täyttömahdollisuutta. Yleensä se on mahdollista, sillä meillä on vesitonkkia käytössä. Vaikka täyttäisit jokaisen käyttämäsi muovipullon vain kerran uudelleen, olet jo vähentänyt muovipullojen kulutustasi puolella.

2. Osta paikallisia tuotteita ja vältä supermarkettien muoviin käärittyjä ostoksia. Samalla tuet paikallisia tuottajia. Kieltäydy aina muovipusseista ja käytä ostoksilla omaa kangaskassia.

3. Jos sinulla on mukanasi muovia, varmista, ettet heitä sitä roskiin maaseudulla. Kaukaisilla alueilla jätteenkäsittelyyn ei ole kunnollisia mahdollisuuksia. Vaikka näkisit patikoidessa jäteastian, se ei tarkoita, että sisältö päätyisi oikeaan paikkaan. Roskat kannattaa kuljettaa itse takaisin kaupunkialueelle, jossa jätteet kuljetetaan viralliselle kaatopaikalle.

4. Huomioi vedenkäyttösi. On varmasti mukavaa käydä suihkussa muutaman kerran päivässä, mutta yritä vähentää ainakin suihkujen kestoa. Vähennä vedellä lotraamista etenkin Balilla, sillä saari kärsii myös vesikriisistä.

5. Ota selvää maasta, johon matkustat. Onko maassa kunnollista jätteenkäsittelyä? Onko maa jätteenkäsittelyyn valmis? Sopeuta käytöksesi vallitseviin oloihin ja käytä mahdollisimman ympäristöystävällisiä palveluita. Pidä myös mielessä suurempi kuva, sillä muutokset eivät tapahdu hetkessä.

P.S. Indonesia julkisti helmikuun World Summitissa Balilla kansallisen toimintasuunnitelman, jonka tavoitteena on vähentää Indonesian mereen päästämän muovin määrää 70 prosentilla vuoteen 2025 mennessä. Suunnitelman hinta on Suomen Indonesian suurlähetystön tietojen mukaan 1,2 miljardia Yhdysvaltain dollaria, ja muun muassa Maailman pankki on myöntänyt sen toteutukseen 100 miljoonan dollarin lainan. Suunnitelma julkistettiin yhteistyössä YK:n ympäristöohjelma UNEP:n kanssa.

Hyödyllisiä sivustoja ekologisemmalle Balin matkaajalle:

http://www.baliecostay.com/
https://www.baliecolodge.com/
https://www.baliecolodge.com/
http://www.greenerbali.com/index.html
https://www.bookgreener.com/

 

Teksti ja kuvat: Eira Talka

Eira on toimittaja, medianomi ja journalistiikan gradua Tampereen yliopistolle työstävä seikkailija. Vuorten huiput, itsensä haastaminen ja inspiroivien ihmisten kohtaaminen ovat elämän suola. Jokaisella matkalla on hyvä kasvaa vähän ihmisenä ja maailmankansalaisena.

Olen seikkaileva toimittaja, koulutukseltani yhteiskuntatieteiden maisteri. Vuorten huiput, itsensä haastaminen ja inspiroivien ihmisten kohtaaminen ovat elämän suola. Jokaisella matkalla on hyvä kasvaa vähän ihmisenä ja maailmankansalaisena.

1 Comment

Vastaa

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.