Ulrika on matkustanut jo 95 maassa, seitsemällä mantereella, mutta matkakuume ei lakkaa koskaan. Tutustu kuukauden seikkailijattaremme upeisiin seikkailuihin ja inspiroidu!
LUE LISÄÄ
Rakkaus laittoi Seikkailijattaret-tiimin Sonjan elämän kertaheitolla uusiksi keskellä Espanjan koronarajoituksia. Vain muutamien päivien tuntemisen jälkeen Sonja ja hänen uusi rakkaansa jättivät entiset elämänsä taakse, muuttivat yhdessä asuntoautoon Cabopinon rannalle ja aloittivat yhteisen elämän. Oli tehtävä nopeita päätöksiä, laitettava koko elämä uusiksi ja luotettava rakkauden voimaan. Kaikki tuntui niin oikealta.
LUE LISÄÄ
Puolikas minusta rakastaa fiilistellä joulutunnelmaa; höyryäviä mausteisia juomia, joulumarkkinoita ja valokirjoa pimeillä talvisilla kaduilla. Toinen puoli taas viis veisaa perinteisestä ja viettäisi joulua yhtä mieluusti ulkomailla ja vaikka täysin vieraassa kulttuurissa. Tänä vuonna visusti Suomessa, matkasin muistoissani muutamaan kuluneeseen, erilaiseen jouluuni.
LUE LISÄÄ
Margherita Zilliacus on eläköitynyt kansalaisaktivisti ja feministi, joka aloitti itsenäisen matkailun 50-vuotiaana ja antoi rakkauden lupauksen Afrikalle.
LUE LISÄÄ
Kiehtovan mesoamerikkalaisen saunaseremonian, temazcalin, juuret ulottuvat vuosituhansien taakse. Uudelleensyntymistä symboloivaa perinnettä harjoitetaan yhä edelleen esimerkiksi Meksikossa ja Guatemalassa. Mitä seremoniassa tapahtuu? Miltä olo sen jälkeen tuntuu?
LUE LISÄÄ
Heidi Nummi on hitaasti matkustava seikkailijatar, joka pyrkii matkoillaan toimivan eettisesti. Heidille pikamatkustaminen on yhtä sielutonta kuin pikaruoka ja hän etsiikin matkoilta syvempää merkitystä.
LUE LISÄÄ
Tämä hassu tarina vie hierontapöydälle, tarkemmin sanottuna hierontasängylle. Olin marssinut rinkan kannosta kipeiden hartioideni kanssa siistiltä näyttävään kauneussalonkiin Indonesiassa, Lombokin saarella. Siististi pukeutunut ja kaunis nainen otti varaukseni vastaan. Aikani koitettua mykistyin kuitenkin nähdessäni ladyboyn marssivan palava savuke huulillaan luokseni, kutsuen minut laiskasti yläkertaan.
LUE LISÄÄ
Kirjoitin pari vuotta takaperin pitkittyneestä ulkosuomalaisuudestani ja jaoin tunnelmia muutaman viikon Suomi-lomastani. Runoilin loppuun, kuinka kaukosuhteeni Suomen kanssa kukoisti, ja etten tiennyt, milloin palaan. Tosiasiassa jo tuon loman ajan leikin mielessäni ajatuksella, miltä tuntuisi muuttaa takaisin, edes hetkeksi. Se ajatus jäi muhimaan…
LUE LISÄÄ
Uudessa Onnenhetket-juttusarjassa kerromme pieniä tarinoita maailmalta. Tarinoita pienistä ja suurista hetkistä, joissa hymy nousi huulille ja joissa onnentunteella ei ollut rajoja.
LUE LISÄÄ
Eira Talka matkusti ennen adrenaalin perässä. Hän valloitti vuoria ja ylitti itseään. Tilalle tuli tarve ymmärtää kulttuureja ja paikkoja paremmin. Nyt seikkailut ovat siirtyneet kaukomaiden sijaan kotiin, jossa elämän kenties suurin seikkailu on hiljattain alkanut: seikkailu pienen pojan äitinä.
LUE LISÄÄ
Ulla Räsäsen entinen ura oli kaupallisessa maailmassa, nykyään luontoyhteys on kaikki kaikessa. Tämä Seikkailijatar on kuin kotonaan sekä Afrikan mantereen savanneilla että Suomen metsissä ja on saanut katsoa jopa leijonaa silmästä silmään.
LUE LISÄÄ
Terveiset paahtavan kuumasta Iranista! Olen Salla Kivekäs, 25-vuotias oman elämäni seikkailijatar. Olen ollut Iranissa nyt hieman yli viisi kuukautta, korona-ajat ja ramadanin ja ehkä miltei kaikki mahdolliset haasteet tähän asti selvinneenä. Sen sijaan, että kertoisin haastavista ajoista (joita nämä kuukaudet ovat todella olleet), haluan kertoa todellisesta Iranista ja siitä, mitä media ei meille näytä.
LUE LISÄÄ
Kuukauden seikkailijatar Sandra on matkoilla huomannut, miten rohkeus voi löytyä siitä, että uskaltaa kohdata pelkonsa. Oman mukavuusalueen ulkopuolelle astuminen on laajentanut maailmankuvaa ja kuljettanut Sandran aina tulivuoren huipulle asti.
LUE LISÄÄ
Haemme matkoilta elämyksiä ja ihmeteltävää. Myös Suomessa riittää kummallisia nähtävyyksiä ja Etelä-Karjalan Kummakivi menee taatusti niiden listan kärkipäähän. Mikä se Kummakivi on ja miten sinne pääsee?
LUE LISÄÄ
Koronakevät Espanjassa oli mieleenpainuva elämys, joka ei varmasti unohdu koskaan. Kun maahan julistettiin maaliskuun puolivälissä hälytystila, en vielä osannut arvata, että seuraavat pari kuukautta kuluisivat tiukassa lockdownissa oman kodin vankina. Tuolloin maasta lennettiin vielä viimeisiä lentoja Suomeen, mutta päätin pysyä Espanjassa, josta olin vuokrannut asunnon toukokuun loppuun asti aiempien vuosien tapaan. En olisi kuitenkaan uskonut, että koko keväänä en pääse seikkailemaan juuri omaa asuntoani pidemmälle.
LUE LISÄÄ
Tänä kesänä varmasti poikkeuksellisen moni matkailee kotimaassa. Täydellisen vaihtoehdon etenkin luonnossa liikkujalle tarjoavat upeat Suomen kansallispuistot. Suomessa on kaiken kaikkiaan neljäkymmentä eri kansallispuistoa ympäri maata, joten vaihtoehtoja riittää.
LUE LISÄÄ
Kesäkuun seikkailijattaressa, Julia Silveriossa, yhdistyy Havannan katujen lämpö ja Inarin rauha. Intuitio vie Julian oikeisiin paikkoihin ja arvoista ihmisoikeudet ja oikeudenmukaisuus ovat matkailija-Juliankin maailmassa ne tärkeimmät.
LUE LISÄÄ
Pitkä vaellus aivan yksin on monen haaveissa, mutta väliin astuu usein pelko. Seikkailijattaret-tiimin uusin tulokas, Suvi, teki unelmastaan totta Yhdysvaltojen Pacific Crest Traililla ja rohkaisee nyt muitakin samaan.
LUE LISÄÄ
Viola Wallenius on Keniassa asuva seikkailijatar, jonka arki Suomessa muuttui vapaaehtoistyöjakson kautta elämäksi pienessä kyläyhteisössä, jossa ydinperheeseen kuuluu miehen lisäksi kahdeksan orpolasta. Elämä on opettanut luottamaan intuitioon ja pyrkimään olemaan se muutos, jota elämässä itsekin toivoo.
LUE LISÄÄ
Kun elämä heittää eteen mahdollisuuden muuttaa Indonesian Raja Ampatille, on tilaisuudelle sanottava kyllä. Seikkailijattaret-tiimin Sandra kertoo ajatuksiaan elämästä vieraassa kulttuurissa, pienen majatalon managerina.
LUE LISÄÄ
Safariretki Zimbabwen Karibajärvellä on unohtumaton kokemus, joka vie keskelle villiä luontoa. Ihmisiä on vain vähän ja villieläimet saavat elää elämäänsä rauhassa. Paras tapa kokea järvi ja sen taika on pienen risteilyaluksen kyydistä käsin.
LUE LISÄÄ
Huhtikuun seikkailijatar on nainen, joka matkusti maailman ympäri arvostaakseen Suomen ja kotikuntansa kauneutta. Eeva Ojalehto on luontoa arvostava nainen, joka luottaa onnen olevan juuri siellä, missä kukin itsekin on. Tutustu Eevaan lisää ja inspiroidu.
LUE LISÄÄ
Indonesia on yli 17 000 saarellaan yksi Aasian suurimmista maista, jonka eri alueet ovat pullollaan erilaisia kulttuureja ja tapoja. Räikeimmät ja ääripään kulttuurit ovat vuosisatojen ajan liittyneet viidakoissa asusteleviin ihmissyöjäheimoihin, koiria ruoaksi syöviin sulawesilaisiin sekä Sharia-lakia noudattaviin acehilaisiin. Uskontoon liittyvät kulttuurierot Indonesiassa ovat suuria, mutta yhteinen sävel eri uskontokuntien välillä on löydetty.
LUE LISÄÄ
Keniassa syksyllä 2019 reissannut Emilia osallistui ratsastustunnille Naivashan järven läheisyydessä. Naivasha on mainio kohde kokea Afrikan luonto ja villieläimet hevosen selästä.
LUE LISÄÄ
Mitä kannattaisi hamstrata vessapaperin sijasta kotikaranteenia varten, jotta aika ei kävisi pitkäksi? Espanjassa Korona-karanteenissa oleva vieraskirjoittajamme, Tuikku, jakaa omat pienet vinkkinsä, joiden avulla mahdollisesta pakollisesta karanteenista selviää edes hieman paremmin. Korostus myös asialle, pysy kotona ja ainakin poissa väkijoukoista.
LUE LISÄÄ
Maaliskuun seikkailijatar on Kaukokaipuu-blogin kirjoittaja ja eräkirjailija, Marinella Himari. Tällä hetkellä Pohjois-Norjassa asuva matkailija vaihtoi kaukomaat pohjoiseen kauneuteen ja puhuu aina Suomen luonnon puolesta.
LUE LISÄÄ
Helmikuun seikkailijatar, Karoliina, tutustui sattumusten kautta omanilaisiin, joiden luokse hän matkusti viimeisimmällä reissullaan. Avoimella mielellä kulkeva Karoliina tunnelmoi hetkiä tässä ja nyt sekä jättää tilaa mahdollisille suunnanmuutoksille, jos siltä tuntuu.
LUE LISÄÄ
Etsitkö vinkkejä Tallinnaan? Tallinnassa on kaikkea, mitä täydelliseltä kaupunkilomalta voi toivoa: laadukkaita yöunia, loputtomasti tekemistä sekä syntisen herkullisia ruokaelämyksiä – kaiken lisäksi hyvin kohtuulliseen hintaan. Tässä kootut vinkit 24 tunnin kaupunkilomalle Tallinnaan.
LUE LISÄÄ
Tammikuun seikkailijatar on juuri maailmalta vuosien jälkeen palannut Victoria Valetutti. Koti oli vielä hetki sitten Uudessa-Seelannissa, nyt hyvinvointialalla toimiva Victoria yrittää asettua vuosien jälkeen Suomeen montaa kokemusta rikkaampana.
LUE LISÄÄ
Marraskuun seikkailijatar on parhaillaan Keniassa vapaaehtoistöissä oleva Emilia. Emilian mielestä maailman paras paikka on kotona, mutta hän haluaa silti laajentaa maailmaansa olemalla rohkea ja seikkailemalla tasaisin väliajoin.
LUE LISÄÄ
Lokakuun Seikkailijatar on Lappeenrannasta maailmalle muuttolinnun tavoin muuttanut Anna, joka elää modernin nomadin unelmaelämää, tukikohtanaan Australia ja leikkikenttänään koko maailma.
LUE LISÄÄ
Tapahtui näin: kävelin Kiotossa iltasella. Näytin varmasti surkealta (mietiskelevä ilmeeni on ilmeisesti lähellä kuolemantoivetta, sillä minulta jatkuvasti tiedustellaan olenko masentunut/erityisen väsynyt/muuten vain epätoivoinen), sillä amerikkalainen seurue huitoi minut mukaansa. He halusivat ilmeisesti pelastaa minut harakiriltä.
LUE LISÄÄ
Herään minibussin etummaiselta penkiltä aivot unesta tahmaisena. Vieruskaverini keräilee tavaroitaan, samoin bussin muut matkustajat. Aavistelen olevani perillä Diyarbakirissa, mutta varmistan sen kuljettajalta toistellen kaupungin nimeä. Kuski pudistaa päätään, joten istun takaisin penkkiini vähän kummeksuen sitä, että olen ainoa bussiin jäävä matkustaja. Aikataulun mukaan meidän pitäisi olla perillä, mutta toisaalta Turkissa aikataulut harvoin tarkoittavat mitään. Lähdemme uudestaan liikkeelle, ja minä yritän kurkkia ikkunoista vihjeitä siitä, missä olemme. Muutaman käännöksen jälkeen kuski
LUE LISÄÄ
Tämänkertaisessa Katseet kohtasivat -sarjan jutussa pääsemme kuulemaan Fin Nomads -matkablogistaan tuttujen Johannan ja Jarkon rakkaustarinan. Tämä pariskunta on viettänyt pitkän siivun yhdessäolostaan maailmalla reissaten ja tällä hetkellä he asustelevat Prahassa. Mutta miten tähän on tultu, siitä pariskunta kertoo seuraavassa haastattelussa. Aloitetaan siitä, että keitä te olette? Olemme siis Johanna ja Jarkko Oksanen. 29-vuotias Jarkko on kotoisin Karstulasta ja työskentelee teknisenä asiakaspalvelijana. Johanna on 28-vuotias Ylivieskasta kotoisin oleva kääntäjä-yrittäjä. Milloin ja missä katseenne
LUE LISÄÄ
Ystäväni, oikeusnotaari, hihittää pelkääjän paikalla. Oma pinnani kiristyy. Ei siksi, että olen kuskina ja kaveri napannut kuohuvaa, vaan siksi, että rikomme parhaillaan työnantajamme turvallisuusmääräyksiä. Olemme pimeällä liikkeellä kahdestaan: kaksi vaaleaa, vierasta kieltä keskenään puhuvaa naista Kapkaupungin vähempiosaisten lähiössä.
LUE LISÄÄ
Heippa! Vietän viimeisiä viikkoja talonvahtina kaverilleni täällä pienessä São João da Madeiran kaupungissa, Portugalissa (lähellä Portoa) Vuodenvaihteessa matkani jatkuu Alsaceen Ranskaan, jossa tulen jälleen työskentelemään vapaaehtoisena Workawayn kautta isäntäperheen luona muutaman kuukauden. Sitä ennen kuitenkin tässä ehdin hyvin nähdä, kuinka portugalilaiset valmistautuvat joulunviettoon. Koristevaloja on viritelty tiuhaan ympäri kaupunkia, jopa sunnuntaisin olen nähnyt kaupungin työntekijöiden asentavan valopalloja paikoilleen. Perinteikäs seimiasetelma on jo valmiina ja liikenneympyräänkin nousi juuri kimalteleva iso kuusi
LUE LISÄÄ
Miten suomalaisen metallibändin laulaja päätyy matkaoppaaksi Brasiliaan? Tämän kerran kuukauden seikkailija -haastattelussa pääsemme kurkistamaan Jules Näverin tarinaan, jossa matkat, kohtaamiset ja sattumukset ovat johtaneet osavuotiseen asumiseen ja oppaana toimimiseen Brasiliassa sekä muualla Etelä-Amerikassa. Myös bändinsä kanssa Jules on päässyt kiertämään runsaasti maailmaa, joten seikkailuja ja reissukokemuksia on miehelle silläkin saralla kertynyt. Tutustutaan siis hieman tarkemmin millainen matkamies on kyseessä. 1. Kuka olet? Jules Näveri, -81, yhteisöpedagogi / matkaopas / vokalisti.
LUE LISÄÄ
Seuraava esittelemämme seikkailija on 40-vuotias media-alan ammattilainen, Risto Kuulasmaa. Mies on vuosien varrella ollut mukana kenties kaikessa, mikä liittyy suomalaiseen mediaan. Maailmaa Risto tutkii sydän avoinna, jalat maassa ja vain mielikuvitus rajana. Kuka olet? Risto Kuulasmaa, 40, media-alan yrittäjä ja Tubecon-tapahtuman osaperustaja. Vuodenvaihteessa olen mukana järjestämässä 10 päivän workshop-retriittiä Indonesiassa. Missä olet ja minne matka? Lentokoneessa: tulossa Los Angelesista, menossa Berliiniin. Ehdin välissä ottamaan tasoittavat päiväunet kotona Amsterdamissa. Minkälainen matkailija
LUE LISÄÄ
Kuukauden seikkailijatar on Sanna Kalmari. Hän on nainen, joka todistaa kaikki esteet voitettaviksi ja matkustaa maailmalla sähköpyörätuoli mukanaan. Lihassairaus ei ole ollut este edes maailmanympärimatkalle, se ei ole ollut oikealla asenteella varustetulle Sannalle edes hidaste.
LUE LISÄÄ
Polkupyörämatkailu ulkomaille on lisääntynyt, mutta Markus Kauhasen polkupyörällä maapallon toiselle puolen Uuteen-Seelantiin -projekti kuulostaa aivan omassa kategoriassaan olevalta seikkailulta. Muutama tuhat euroa taskussa tämä huimapää pisti opinnot tauolle ja lähti parin vuoden fillariretkelle Suomesta kohti Uutta-Seelantia, läpi maiden, joihin moni ei edes kuvittele matkustavansa.
LUE LISÄÄ
Pyöräily Euroopassa on monen seikkailijan ja seikkailijattaren unelmien listalla. Pitkä pyöräretki pitkin Euroopan monimuotoisia maastoja koettelee hermoja, mutta antaa sitäkin enemmän. Unohtumatonta kokemusta ei ole voittanutta!
LUE LISÄÄ
Kesäkuun seikkailijatar on Meri Mort. Tämä inspiroiva matkanainen ja joogaohjaaja nauttii liikkeestä, leikistä ja luovuudesta, eikä muista vierailemiensa paikkojen nimiä.
LUE LISÄÄ
Minkälaista on elämä intialaisessa slummissa? Sanna pääsi taideprojektinsa kautta muurien taakse ja samalla osaksi jotakin suurempaa, osaksi perhettä. Tämän matkan jälkeen maailma ei enää koskaan näyttänyt samalta kuin ennen. Se oli paahteinen päivä Jaipurissa, eikä kesä vielä ollut edes huipussaan, kun saavuin kaupunkiin. Jaipur otti minut lämmön sijaan vastaan kuumuudella, tarjoten neljänkymmenenviiden asteen lämpötilan saapuessani kantamuksieni kanssa – yksi rinkka itselleni, pieni reppu työvälineilleni sekä kaksi isoa laukkua pakattuina täyteen
LUE LISÄÄ
Kuukauden seikkailijatar, Sini-Maria Limnell, on kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin monitoiminainen. Elämässä tapahtuneiden muutosten myötä alkoi maailma kutsua häntä muutama vuosi sitten pelkän matkustelun sijasta isompaan seikkailuun. Sini-Maria luopui omasta kampaamosta Tampereella, laittoi kotinsa vuokralle ja siirsi hyvinvointiosaamisensa yrittäjyydeksi verkkoon. Matkallaan Sini-Maria löysi nopeasti itselleen tärkeät tukikohdat ensin Balilta ja sitten Uudesta Seelannista. Maailmalta käsin hän valmentaa nyt naisia kohti unelmien itseä ja unelmien elämää, nauttien samalla omasta päivä päivältä avautuvasta seikkailustaan. 1.
LUE LISÄÄ
Nicaragua nostaa päätään matkailijoiden suosikkimaiden listalla. Pieni maa on monipuolinen ja tekemistä sekä näkemistä riittää. Kun etelä on koluttu, on aika suunnata Pohjois-Nicaraguaan. Tässä Jelenan kokemuksia Nicaraguasta. Kun saavuin Nicaraguaan ensi kerran vuonna 2005, olin pelonsekaisella innolla aloittamassa kolmivuotista pestiäni YK:n maatalousjärjestö FAO:ssa. Silloin päällimmäisenä mielessä oli, miten pärjäisin vaativalta kuulostavassa tehtävässäni ja mistä löytäisin asunnon. Kesällä 2017 meininki oli toinen. Olin palaamassa maahan ensi kertaa sitten vuoden 2008. Matkan
LUE LISÄÄ
Albania on talvella erilainen ja budjettiystävällinen minilomakohde. Vain parin tunnin lento Balkanien pippuriseen Albaniaan saa reissaajan tuntemaan olevansa kumman kaukana kotoa, ja vähintäänkin mennessä ajassa. Erityisesti, jos päräyttää paikalle keskellä horrosmaista talvea. Mutta mikä maassa oikein kiehtoo? Entä minne suunnata, kun sää on rantakeleistä kaukana? Albania on viehättävä ja perinteikäs maa, jolla on aivan omanlaatuisensa tunnelma. Erityinen se on monella tavalla; Turismi on ainakin naapurimaihin verrattuna vielä lapsen kengissä, eikä
LUE LISÄÄ
Seuraava esittelemämme seikkailumies eli kuukauden seikkailija on helsinkiläinen luontoihminen, Kari Nurmi. Luontoseikkailuiden lisäksi hän on valloittanut maailman meriä vanhalla purjeveneellään. Kuka ja mistä olet? Olen Kari Nurmi eli Ruffe, 49-vuotias helsinkiläinen valtameri- ja seikkailijapurjehtija sekä sisällöntuottaja. Toteutan myös erilaisia veneily- ja luontotempauksia. Täytettyäni 20 vuotta onnistuin hommaamaan pienen purjeveneen, jolla lähdin seikkailemaan maailman merille. Olen edelleen Suomen nuorin Atlantin valtameren molempiin suuntiin ylittänyt kippari ja ensimmäinen arktiset Huippuvuoret muoviveneellä ympäri
LUE LISÄÄ
Unelmat on tehty toteutettaviksi. Yksi minun suuri unelma on jo pitkään ollut viettää aikaa elefanttien kanssa. Tämän vuoden alussa päätin sitten pistää töpinäksi ja vihdoinkin toteuttaa tämän haaveen. Olin jo jonkin aikaa seurannut Facebookissa Intiassa toimivaa Wildlife SOS järjestöä, joka mm. Pelastaa elefantteja sirkuksista, temppeleistä, turisteja kuljettamasta ja kerjäämästä Intian kaduilta. Eräänä kauniina päivänä näin heidän sivullaan kuvan iloisista vapaaehtoisista työn touhussa ja jokin sisälläni sanoi ”Klik”. Tiesin, että tuonne
LUE LISÄÄ
Uusi-Seelanti. Sen kauemmaksi ei Suomesta oikein voi päästä. Ja sinne piti päästä. Olin toistaiseksi elämäni vaikeimmassa tilanteessa. Rakensin arkea uudelleen, erottuani lasteni isästä sekä vaihdettuani työpaikkaa. Valmistuinpa sairaanhoitajaksi sen saman kaaoksen keskellä. Elettiin vuotta 2015. Kaikki tapahtui kuitenkin jokseenkin loogisesti. Uudessa työpaikassa huomasin viihtyväni poikkeuksellisen hyvin erään kollegan kanssa. Niin hyvin että se johti lopulta treffeille. Tilanne oli kuitenkin parisuhteen kannalta mahdoton. Itse kipuilin tilanteeni kanssa ja hän oli juuri
LUE LISÄÄ
Kyllä! Ateenan joulun ja uudenvuoden tunnelma on fantastinen. Kadut on koristeltu jouluisesti, eikä niiden määrässä koskaan säästellä. Kriisivuosina tosin Syntagma-aukion joulukoristeet ovat olleet ehkä hieman tavallista vaatimattomimpia. Mutta kauniit ja tyylikkäät koristevalot tuikkivat kaikkialla. Kauppojen ikkunat koristellaan kalliista jalokiviliikkeistä lähtien. Parasta on, että kaupunki ei mene juhlapyhinä kiinni. Kreikkalaiset eivät vietä samalla tavalla joulua kuin muualla Euroopassa johtuen ortodoksiperinteestä, mutta joulupäivä on vapaa ja silloin perheet kokoontuvat yhdessä syömään. Uusivuosi
LUE LISÄÄ
Omatoimisessa äkkilähtemisessä vaikeinta ovat ne ensimmäiset hetket perillä, kun seisot yksin lentokentän edessä täysin orpona tietämättä minne mennä. Kaikki mitä näet, haistat ja kuulet on vierasta. Haen turvaa joensuulaisesta naisporukasta. Äiti ja kaksi aikuista tytärtä polttavat röökiä ja näyttävät rennoilta ja cooleilta, tottuneilta matkustajilta. He ottavat minut mukaansa ja hoitavat puolestani oikeastaan kaiken, kun olen väsynyt kolmen tunnin yöunien jäljiltä ja yhä hämilläni omasta rohkeudestani lähteä. Splitin lentokenttä on pieni,
LUE LISÄÄ
Unelmoitko safarista Afrikassa, Big Fiven bongaamisesta savanneilla, tähtikirkkaista telttaöistä safarileirissä ja auringonlaskudrinkeistä virtahepoja tai kirahveja katsellen? Haaveiletko keskipäivän altaalla rentoutumisesta aamuvarhaisella näkemääsi satapäistä antilooppilaumaa muistellen ja leijonien jäljittämisestä tiheän kasvillisuuden seassa? Kuulostaa siltä, että sinun olisi aika päästä safarille Afrikkaan! Seikkailijattarien Johanna kertoo kokemuksia ja 10 parasta vinkkiä ikimuistoiselle safarille Afrikkaan. 1. Safareita on Afrikassa monenlaisia Sinun on mahdollista lähteä Afrikassa juuri itsesi näköiselle safarille. Safareita on monenlaisia, aina ylellisistä
LUE LISÄÄ
Tämä kirjoitus on rakkaudenosoitus kehitysmaamatkailulle linja-autossa. Reilut 180-senttiä pituutta ja vuosi vuodelta leviävä ahteri eivät ole kovinkaan otollinen yhdistelmä matkailulle kehitysmaiden täyteenahdetuissa paikallisbusseissa. Silti vuosi vuodelta, matka matkalta, tungen kroppani usein itseäni puolta pienempikokoisen paikallisväestön sekaan pikkuruisiin pakettiautoihin ja chicken busseihin. Mikä saa minut tekemään niin?
LUE LISÄÄ
Ateena sijaitsee vuorien ympäröimänä ja jopa keskellä kaupunkia voi nauttia kaupungin maagisesta tunnelmasta korkeilta kukkuloilta. Hyvät kävelykengät mukaan ja suurkaupunki avautuu aivan uudella tavalla. Samalla kuin vahingossa kunto kasvaa. Neljä miljoonainen kaupunki on rakennettu kukkuloiden juurille kuin niiden keskiosiin, kuin osittain myös vuorten huipuille. Keskustassa yöpyessä voi nauttia aamu- tai iltakävelyistä kukkuloilla, kun varaa hotellin niiden lähettyviltä. Kumpuileva maisema tuo parhaimmillaan mieleen Brasilian Sao Paulon, niin suuria korkeuserot saattavat joissakin kaupunginosissa
LUE LISÄÄ
Lähtiessäni vaihto-oppilaaksi ranskankieliseen Kanadaan, vitsailin kavereideni kanssa, että tiedä vaikka joku kanadalainen jääkiekkoilijamies siellä tulisi vastaan. Vakavammin kuitenkin itse mietin, että välttelen kaikenmaailman romanttisia kuvioita vuoden mittaisella reissullani, koska asunhan Skotlannissa, enkä suinkaan ole Kanadaan menossa muuta kuin vaihto-oppilaaksi. Opin uuden kielen, tutustun uusiin ystäviin ja palaan takaisin Skotlantiin asumaan. Nyt kahdeksan vuotta myöhemmin en voi kuin hymyillä silloiselle suunnitelmilleni – kuten varmaan arvaatte, niin eihän siinä käynyt ihan niin
LUE LISÄÄ
Satu Jokelasta välittyy Facebook-puhelun aikana rauhallinen ja varma mielikuva. Hänen puhetyylissään yhdistyvät pohjalainen murre ja latinokulttuurin sekä Lapissa vietetyn ajan jalostama leppoisuus. Tarinat vain täydentävät hahmotelmaani lehmipaimeneksi aikovasta suomalaisesta. Itsensä löytäminen saattaa kuulostaa juuri häneltä.
LUE LISÄÄ
Georgia on monille matkailijoille vielä melko tuntematon kohde. Henkeäsalpaavien maisemien ja uniikin kulttuurin Georgia yllätti meidät kauneudellaan. Tässä ensikertalaisen kokemuksia Kaukasuksen kiehtovasta Georgiasta. Käsi ylös, kuka teistä on lapsena pyörittänyt pöytämaapalloa silmät kiinni ja osoittanut sormella “seuraavaa matkakohdetta”. Välillä tuntuu, että meidän perheen lomakohteiden valinta perustuu samaan taktiikkaan, mutta kertaakaan ei vielä ole jouduttu pettymään. Kesälomareissun 2017 suunnittelu alkoi kysymyksellä ”Kazakstan vai Kaukasia?” En tiedä mistä vaihtoehdot tulivat mutta kummastakaan
LUE LISÄÄ
Kokeneinkin seikkailijatar pelkää. On eri asia pelätä kuin antaa pelolle valta ja antaa sen hallita elämää. Seikkailijatarten matkaraati paljastaa nyt, mikä pelottaa. “Oman tilan puute. Yövyn lähes aina matkoillani paikallisten luona, koska haluan nähdä muiden kulttuurien arkea, mutta samalla pelkään, ettei minulla jää aikaa esim. kirjoittaa, liikkua tai vain olla yksin ja hiljaa.” -Sissi/Strangerless “Pelkään pimeää, kun en tunne ympäristöäni. Jossain mielessäni teen yleensä pako suunnitelman olin sit kotikaupungissa tai
LUE LISÄÄ
Kiinnostaako ulkomailla asuminen? Haaveiletko ulkomailla työskentelystä? Tässä juttusarjassa tutustumme naisiin, jotka ovat asettuneet ulkomaille asunmaan ja töihin. Voit ammentaa inspiraatiota ja ideoita heidän matkastaan, ja lukea miten he päätyivät lähtemään Suomesta, miten työelämä on sujunut ulkomailla ja mitä haasteita matkan varrelle on mahtunut. Sarjan aloittaa 32 -vuotias Karoliina Kosmaa, joka asuu tällä hetkellä Espanjan aurinkorannalla. Kuka olet ja missä asut tällä hetkellä? Olen Karoliina Kosmaa (32) ja alunperin Turun seudulta.
LUE LISÄÄ
Barcelona, Taradell, marraskuu 2016 Kokeneellekin reissaajalle lasten lisääminen yhtälöön laittaa haastekertoimet aivan uudelle tasolle. Kun tiimistä poistetaan vielä toinen vanhempi, tuntuu vastuu ainakin kolminkertaistuvan. Omat tyttäreni olivat reissuun lähtiessä 6- ja 8-vuotiaat. Kaikkien kommelluksien keskellä selvisivät reissusta kiitettävin arvosanoin. Äiti ei ehkä niinkään. Mukana matkasi myös mummi eli oma äitini. Tällä kokoonpanolla on rymytty läpi Muumimaasta Tukholman Junibackeniin, joten miksei laajentaa Eurooppaan? Miten ihana idea. Barcelona. Tyttäret ja mummi mukaan
LUE LISÄÄ
Saksa on tänä vuonna nostanut päätään hengellisen matkailun saralla, tuoden ilmoille kahdeksan erilaista matkareittiä. Nämä reitit vievät luterilaisuuden jalanjäljille, monen suomalaisenkin uskonnon muutoksen juurille, onhan uskonpuhdistuksesta nyt 500 pitkää vuotta. Entistä useampi matkailija kaipaa lomalleen syvemmänkin merkityksen. Niin sanottu hengellinen matkailu on nousussa, varmastikin osaksi kiireisen elämänrytmimme takia. Espanjan Santiago de Compostelan reitti alkaa jo ruuhkautua sekä Intian retriitteihin on jonoa. Haluamme jopa palata matkoiltamme kotiin parempina versioina itsestämme, kehittyineinä
LUE LISÄÄ
Salsan latinorytmit olivat hiljalleen vaikenemassa kevätillassa Sydneyn Darling Harbourissa. ”Let’s hang out”, salsabileissä tapaamani mukava paikallinen tyyppi ehdotti illan päätteeksi. Olin saapunut Sydneyyn muutama viikko aikaisemmin, eikä minulla ollut vielä monia uusia tuttavia. Minulla ei siis ollut mitään syytä kieltäytyä ystävällisestä eleestä. ”Sure, why not”, vastasin – totaalisen tietämättä, että tästä alkaisi elämäni rakkaustarina. No, olihan siihen rakkaustarinan alkuun vielä hieman matkaa. Seuraavalla viikolla salsatyyppi lähetti tekstiviestin ja ehdotti hengailua.
LUE LISÄÄ
Reissaavat pariskunnat pysyvät yhdessä, niinhän sitä sanotaan. Paras tapa oppia tuntemaan toinen on matkustaa hänen kanssaan. Jos haluaa vielä lisätä kierroksia, kannattaa tämä tehdä Intiassa. Mikäs sen parempi tapa oppia tuntemaan toinen, kuin viedä se Intian kaoottiseen tunteiden, tuoksujen ja värien mylläkkään ja seurata, kuinka se siitä selviää. Ja tietysti, kuinka te yhdessä siitä selviätte. Olimme tapailleet nykyisen puolisoni kanssa muutamia kuukausia, kun päätin lähteä hänen matkassaan kuukaudeksi kiertämään Intiaa.
LUE LISÄÄ
Kreikan Syros on maaginen. Upea. Satumainen. Rentouttava. Kaunis. Luksus. Nämä kaikki adjektiivit kuvaavat täydellisesti Kreikan Egeanmeren Kykladien saariin kuuluvaa väkiluvultaan suurimpaa saarta Syrosta. Saaren pääkaupunki Ermoupoli, jonka siluetti on kuin Milanon tai Venetsian, toimii kykladien keskuskaupunkina. Kreikan Kykladien Syros yhdistää kaupunki- ja saarilomailun. Kooltaan pieni saari sijaitsee lähellä turistien suosimia Mykonoksen ja Tinoksen saaria, mutta tällä saarella lomaa viettävät lähinnä kreikkalaiset. Ulkomaalaisten turistien määrä on huomattavasti edellä mainittuja saaria pienempi.
LUE LISÄÄ
Äkkilähtö Splitiin kahdeksi viikoksi 12 tunnin varoitusajalla lienee yksi hurjimpia, mutta tärkeimpiä tempauksiani. Olen ollut yli puolet tähän astisesta elämästäni hyvin ujo ja vaatimaton maalaistyttö. Ihmiset, jotka olen tavannut yli kaksikymppisenä eivät ujouteeni enää usko, sillä olen sosiaalisesti ja verbaalisestikin suht taitava, mutta minussa on yhä sitä pelokasta “Voinko minä tehdä näin?”-arkajalkaa. Lisäksi lapsuuden ainainen rahanpuute ja oma uravalintani saivat minut jollain tavalla uskomaan, ettei minulla tule ikinä olemaan tarpeeksi
LUE LISÄÄ
Wilhelm Bergman, 27, jätti opiskelu- ja työelämän Helsinkiin ja lähti pyörällään maailmalle. Kiipeilyä rakastava mies pestautui purjeveneeseen, jolla pääsi Atlantin ylitse. Pian matka jatkuu Oregonista kohti Yosemitea ja Patagoniaa.
LUE LISÄÄ
Yellowstone on yksi Yhdysvaltojen suosituimmista kansallispuistoista. Sen monimuotoinen luonto ja runsas eläimistö houkuttelevat joka vuosi yli neljä miljoonaa kävijää. Millaista on matkata turisteja täynnä olevaan kansallispuistoon kissojen kanssa? Voiko kansallispuisto, jossa ei lemmikkejä saa ottaa mukaan poluille tai nähtävyyksiin, tarjota silti kokemuksia kissojen kanssa kulkijoille? Yellowstonen historiaa Wyomingin, Idahon ja Montanan osavaltioiden kohtausalueella sijaitseva Yellowstonen kansallispuisto sai nimensä 1790-luvulta löydetyistä kirjoituksista, joissa kuvattiin alueen joen kulkevan keltaisesta kivestä muodostuvassa kanjonissa.
LUE LISÄÄ
Lokakuun seikkailijatar on värejä, kuoseja ja elämyksiä rakastava nainen, Eerika Leino. Kosmopoliitti maailmankansalainen ja ikuinen haahuilija toteuttaa unelmiaan, pienelläkin budjetilla ja pyöräili juuri maailman halki.
LUE LISÄÄ
Kaksi vuotta sitten ymmärsin, että haluan matkustaa vuodessa enemmän kuin mitä vuosilomien ja satunnaisten palkattomien kuukausien kautta pystyisin. Vuoteen 2015 mennessä olin jaksoittain paiskinut kovasti töitä, että pääsisin käyttämään vapaita viikkoja ja kuukausia matkustaakseni, kokeakseni erilaisia kulttuureja ja näkemään maailman jokaista kulmaa ja kukkulaa. Samaan aikaan olin rakentamassa uraa markkinoinnin parissa ja halusin tehdä kaikkeni sen eteen, että minusta tulisi, ja että ennen kaikkea pysyisin markkinoinnin huippuosaajana. Boheemi elämä tien
LUE LISÄÄ
Ghanan ja Burkina Fason rajalla virtaa Black Volta joki. Kylien asukkaat jakavat joen virtahepojen kanssa ja ovat perustaneet suojelualueen, jonka joen mutkiin pienet puukanootit kuljettavat matkailijoita katsomaan joen asukkaita. Ghanan aamuaurinko vasta kurkistelee lempeästi ja yön viileys ja kosteus ovat vielä ilmassa, kun kuljemme oppaan perässä usvaisten viljapeltojen läpi. Polku kiemurtelee kohti muutaman perinteisen olkikattoisen savimajan pihaa. Odottelemme kanojen keskellä, saviuunin edessä, että opas saa melojamme ylös. Unisena hymyilen ystävälleni,
LUE LISÄÄ
Kaikki alkoi hetken mielijohteesta, vaikka ystäväni oli väläytellyt kylään lentämistä jo edeltävästä syksystä lähtien. Ajatus tuntui kuitenkin kaukaiselta. Oli tammikuu, ja seesteisen joulun- ja uudenvuodenvieton jälkeen minut oli vallannut rauhaton olo. Välivuosi ja sen aikana suorittamani opinnot lähenivät loppuaan ja työnhaku oli aktiivisesti käynnissä. Kuten monena edeltävänäkin vuonna, oli kevät siis jälleen kerran itselleni armotonta paahtamisen aikaa. Kiirettä piti, loppukeväälle ja kesälle oli jo reissuja buukattuna ja tunsin pankkitilini pyörittelevän
LUE LISÄÄ
Retriitit maailmalla ovat suosittu tapa sukeltaa joogan ja meditaation maailmaan. Parhaimmillaan jooga- ja meditaatioretriitti voi olla transformatiivinen kokemus, matka omaan itseen. Anna löysi jooga- ja meditaatioretriitiltä paitsi pulppuavaa inspiraatiota säännölliseen harjoitukseen, myös kadoksissa olleen elämänilon. Seison liikennevaloissa ja katson hymyillen, kun lokkiparvi tappelee keskellä suojatietä leipäpalasesta. Yleensä kävelen tiedottomasti töihin jälkeenpäin edes matkaa muistamatta, ajatusten pyöriessä päivän aikatauluissa ja muissa turhuuksissa. Tänään päätän kävellä eri reittiä kuin normaalisti ja syöksyä
LUE LISÄÄ
Kuukauden seikkailijamme on Jaani Länsiö, joka matkustaa parhaillaan Suomesta Indonesiaan lentämättä. Mies voittaa unelmiensa matkalla pelkojaan joka päivä, matkustaen samalla autuaan joutilaasti.
LUE LISÄÄ
Laura Kirjokivi lähti pitkälle pyörämatkalle Euroopan läpi. Pyörä allaan hän taitti matkan Suomesta Espanjaan, keräsi samalla rahaa ihmiskaupan uhreille ja etsi itseään. Mitä matka opetti ja mitä jäi käteen?
LUE LISÄÄ
Matkustaminen lasten kanssa on mahdottomuus, luulevat monet. Matkustaminen on ohi, kun saatte lapsia! Kyllähän mekin matkustettaisiin, mutta kun on nuo lapset! Tekosyitä ja laiskuutta, väitän minä. Lue tästä miksi ja omaksu parhaat vinkit matkustamiseen lasten kanssa. Kuvailen itseäni viestintätyössäni asiakkaille onnelliseksi äidiksi ja puolisoksi, mutta ennen kaikkea seikkailijattareksi, joka rakastaa matkustamista. Miksi? Siksi, koska koen olevani kaikkein eniten oma itseni matkustaessa, eikä äitiys ole muuttanut sitä. Nyt saan nauttia matkailusta
LUE LISÄÄ
Elokuun seikkailijatar, Eeva Mäkinen, löysi Suomen kauneuden vasta maailmalla matkaamisen jälkeen. Eevan sielu lepää luonnossa ja eräoppaaksi kouluttautunut reissunainen ikuistaa hetkiä luonnossa upeiksi kuviksi. 1. Kuka olet? Pohjoisesta alun perin kotoisin oleva valokuvaaja sekä erä- ja luonto-opas. Olen matkustanut koko elämäni ympäri maailmaa, mutta muutama vuosi sitten löysin Suomen luonnon kauneuden uudelleen ja nykyisin suurin osa reissuistani keskittyy kotimaahan. Vietän reissuillani aikaa yli yhdeksän kuukautta vuodesta. Työprojektini ovat pääasiassa valokuvausta,
LUE LISÄÄ
Kesäloma on yllättävän raskasta aikaa. Neljän seinän sisälle erakoitumisesta haaveileva saa jatkuvasti pahoittaa mielensä, kun some suoltaa edelleen kutsuja mielenkiintoisiin tapahtumiin erilaisin ‘kesä’-alkuisin nimikkein. Eikö tässä ole jo tarpeeksi juhlittu, karnevaalit koluttu ja viljelypalstat kykitty. Kesä myy edelleen ja Lucifer-helleaalto häilyy piinaamassa Pohjolaa. Aah, mikä helle onkin, on oltava villasukat ja kaikki! Onhan toki raskasta ja eritoten valitettavaa, että sen seitsemän sortin kinkereihin pitäisi risaisen kolmekymppisen olla kiitämässä viikon jokaisena
LUE LISÄÄ
Makaan kuumalla La Barrosan hiekkarannalla silmät kiinni. Atlantin aallot kohisevat korvissani. Kuuma tuuli humisee ja pöllyttää valkoista hiekkaa. Se pistelee kasvoilla. Tuuli tulee idästä. Sitä kutsutaan levanteksi, ja se on tyypillinen tuuli Costa de La Luzin alueella. Näitä tuulia tulevat metsästämään myös leijasurffaajat ympäri maailmaa. Tunnen, kuinka aurinko kärventää vaaleaa ihoani, mutta se ei haittaa. Lisään enemmän aurinkorasvaa. Aion maata rannalla koko päivän. Minulla on siihen erinomaisen hyvä syy. Syyn
LUE LISÄÄ
Ennakkoluulot, nuo salakavalaa mieliimme hiipivät paholaiset. Ne kannustavat meitä perusteetta leimaamaan tuntemattoman. Eräänä päivänä Brasiliassa saimme muistutuksen, kuinka väärässä sitä voikaan olla.
LUE LISÄÄ
Minkälainen maa on Itä-Euroopan kummajainen, Moldova? Mitä edes tiedät tästä pienestä Euroopan maasta? Tiesitkö sen viinitiloista ja maaseudun viehätysvoimasta? Tiesitkö sen olevan kuin aikamatka Neuvostoliittoon? ”Moldovahan on Euroopan köyhin maa. Ei siellä kukaan käy, kun ei siellä ole mitään näkemisen arvoista!” Nämä saatesanat kuulen hypätessäni Moldovan bussiin. Olen muutamaa päivää aiemmin saapunut Romaniaan toteuttaakseni pitkäaikaisen haaveeni vaelluksesta Piatra Craiuluin luonnonpuistossa. Sääennuste vuoristossa näyttää kuitenkin sadetta ja kylmää. Juuri näitä elementtejä
LUE LISÄÄ
Maabongaus herättää ristiriitoja. Monet matkaajat osaavat epäröimättä kertoa monessa maassa ovat käyneet, mutta heistä useat kiirehtivät sanomaan, etteivät bongaa maita. En minäkään bongaa, termin äärimmäisessä muodossa. Suhtaudun skeptisesti tällaiseen 18 kuukaudessa kaikissa maailman maissa -tempauksiin. Toisaalta, jokainen matkustakoon itselleen sopivalla tavalla. Itse matkustan kuitenkin mieluiten uusiin kohteisiin, uuteen maahan tai uudelle alueelle Traveller’s Century Clubin (TCC) -listan tai joskus huvikseni jopa Most Travelled People -listan alueelle. Huvikseni siksi, että päälistamme on
LUE LISÄÄ
Heinäkuun seikkailija on hollantilais-suomalainen mies, joka sukeltaa ja valokuvaa. Kaksi intohimoa yhdistyivät työksi, joka mahdollistaa matkailun maailmalla. Kuka ja mistä olet? | Who are you and where are you from? Olen Arno (42), hollantilais-suomalainen sukelluksenopettaja (laite- ja vapaasukellus). Olen syntynyt ja kasvanut Hollannissa, mutta asunut Suomessa yli 12 vuotta. I am Arno (42), I’m a Dutch/Finnish scuba and freediver instructor. Born and raised in the Netherlands, lived in Finland for
LUE LISÄÄ
Heinäkuun seikkailijatar on vain 22-vuotias, mutta nähnyt ja kokenut paljon. Anna Minkkinen on ratsujousiampuja, joka on hurjan harrastuksensa kautta kolunnut jo maailman monet kolkat. 1. Kuka olet? Olen Anna Minkkinen, 22-vuotias fysioterapian opiskelija Helsingistä. Olen lapsesta saakka ollut heppatyttö ja haaveillut villeistä seikkailuista, sellaisista kuin fantasiakirjoissa. Hiukan puolitoista vuotta sitten lähdin Iraniin oppimaan ratsujousiammuntaa lajin kaksinkertaiselta maailmanmestarilta. Ratsujousiammunta vei minut täysin mukanaan ja nyt olen matkustanut ympäri maailmaa kokien mitä
LUE LISÄÄ
Eksentrinen patsaspuisto Laosissa eli Buddha Park näyttää ensin temppelialueelta, mutta paljastuu sitten ihastuttavaksi one-man-showksi. Olemme Laosin pääkaupungissa, Vientianessa. Olemme siirtymässä vielä samana iltapäivänä pääkaupungista kohti Pohjois-Laosia. Aikaa ei ole valtavasti, mutta päätän silti pitää kiinni suunnitelmastani käydä kurkkaamassa minulle suositeltua nähtävyyttä. Ei muuta kuin kiireessä ylihinnoiteltu tuk-tuk alle ja matkaan. Laosin pääkaupunkia Vientianea kuvataan nähtävyyksiltään köyhäksi, mutta sen laitamilta löytyy mukava kummajainen. Laosissa asunut ja vinksahtaneella huumorintajulla varustettu kollegani oli
LUE LISÄÄ
Miltä tuntuu lähteä vetämään jooga- ja sukellusretriittejä Filippiineille ilman sen kummempaa kokemusta? Tämän juttusarjan ensimmäisessä osassa Kaisa kertoo, miten hänen perustama Reconnect Discover -retriittifirmansa sai alkunsa. Tässä toisessa osassa paneudutaan käytännön asioihin ja kantapään kautta opittuihin vinkkeihin.
LUE LISÄÄ
Juttelin tulevan aviomieheni kanssa ensimmäistä kertaa Facebookissa. Olimme Erasmus-vaihto-opiskelijoina samassa tsekkiläisessä teollisuuskaupungissa, Ústí nad Labemissa, vuoden 2013 syksyllä. Minun oli pitänyt alunperin mennä Kiinaan ja miehen Prahaan, mutta olimme parin mutkan kautta päätyneet molemmat tuohon Elbe-joen rannalle rakennettuun kaupunkiin, joka sijaitsee noin 100 km Prahasta pohjoiseen. Minä olin saapunut paikalle lähes ensimmäisenä vaihtarina ja ehtinyt jo tottua neuvostoaikaisen opiskelija-asuntolan kelmeiden käytävien kupruileviin muovimattoihin, ruuhkaisiin käytäväkeittiöihin ja kolmeen mahtavaan kämppikseeni, joista
LUE LISÄÄ
Miltä tuntuu lähteä vetämään jooga- ja sukellusretriittejä Filippiineille ilman sen kummempaa kokemusta? Tämän juttusarjan ensimmäisessä osassa Kaisa kertoo miten hänen perustama Reconnect Discover -retriittifirma sai alkunsa. Toisessa osassa paneudutaan käytännön asioihin ja kantapään kautta opittuihin vinkkeihin. Viisi vuotta sitten seisoin sukellusvälineet ylläni keikkuvassa veneessä Boholin rantaviivan läheisyydessä, Filippiineillä ja katselin sveitsiläistä pariskuntaa, joka omisti sukellusfirman. Olimme juuri poikaystäväni kanssa aloittaneet sukelluskurssin, mutta päässäni soi vain yksi ajatus, “Ai että näinkin
LUE LISÄÄ
Sosiaalinen media on pullollaan valkoisia hiekkadyynejä, vaaleanpunaisia taivaanrantoja ja kristallinkirkkaita laineita. Onko matkailu tosissaan vain kuplivaa ja kauniita ruoka-annoksia? Omasta puolestani voin todeta, että ei todellakaan. Kyllähän me jo tiedämmekin, etteivät sosiaalisen median kiiltokuvat kerro koko totuutta. Minäpä kerron! Oma matkailuni on pääosin koostunut reppureissauksesta ja paikallisten luona oleilusta. Näihin ei useinkaan liity kuplivaa juomaa tai Instagram-feediin sopivia lounaita. Sen sijaan olen saanut nauttia caipirinhasta, johon limet poimitaan tuoreeltaan omasta
LUE LISÄÄ
Tämän kuun seikkailija tai niin sanottu kuumis, miten kukakin inspiroivaa miestämme haluaa kutsua, on varsinainen veijari. Timo Korpi eli videobloggaajana tunnettu Timo Wilderness ikuistaa ihmiselosta hetkiä, joiden et tiennyt edes tapahtuvan. Kuka olet ja mistä tulet? Olen Timo “Wilderness” Korpi, videoblogaaja, videotoimittaja ja yhden miehen videotoimisto. Tulen syvältä Taka-Hikiän takaa, paikasta nimeltä Oitti. Aikuisiällä olen tamperelaistunut ja vielä enemmän helsinkiläistynyt. Missä olet ja mihin olet menossa? Olen kirjoitushetkellä Fiat Punton,
LUE LISÄÄ
Kun ydinperhe matkustaa toiselle puolelle maapalloa kokemaan ainutkertaisen elämyksen Uuden-Seelannin henkeäsalpaavissa maisemissa, on itse matkanjohtajalla isot saappaat täytettävänä. Kuinka sujuu vanhempien kahden aikuisen tyttären yhteiselo kuukauden mittaisella karavaanarimatkalla, matkailuautolla matkaten?
LUE LISÄÄ
Jokaisessa meissä on pala toista ihmistä. Jokaisessa meissä on eliniänmittaisia tapahtumaketjuja, joiden kerrokset ovat verhottuja. Kohtaaminen voi muuttaa paljon. Stig ombord! Tämä tarina kertoo risteilystä. Risteilystä Tukholmaan ja takaisin. Suomalaisen kulttuuriperimän omaava henkilö virittäytyy välittömästi ymmärtämään sen totuutta muistuttavan kollektiivisen tietoisuuden, että näytös on riittävän pitkä ja otollinen aivan minkä vain tapahtumiselle. Ruotsinlaiva on kuin omintakeinen versio Keskisen kyläkaupasta Tuurin kylillä – jokaiselle on tarjolla sellaista hengenantia, joka saa hengen
LUE LISÄÄ
Kuukauden seikkailijatar, Henna Länsipää, on inspiroiva nainen, joka ajaa vaaleanpunaisella hippibussillaan. Levoton sielu on rauhoittunut ja juuret ovat työntyneet Helsingin maaperään. Maailma kulkee aina matkassa mukana ja usko intuitioon on kova. 1. Kuka olet? Olen Henna Länsipää: yrittäjä, valmentaja, juontaja inspiroija, voimauttaja. Olen Natural High Healing Festivaalin taiteellinen johtaja ja pääjärjestäjä. Olen myös Naurujoogakouluttaja ja oman elämäni seikkailijatar. 2. Mottosi tai voimalauseesi? “Vaikka et ole syntynyt onnellisten tähtien alla, voit aina
LUE LISÄÄ
Nopein tapa uuden kulttuurin sisimpään käy ihmisten kautta – vai miten se nyt menikään? Vakiintunut lausahdus tämä ei vielä ole, mutta sen merkitys on reissaajille selvä. Itse ainakin matkustan sinne, missä minulla on paikallisia kontakteja ja ystäviä. Omalla kohdallani matkakohteet valikoituvat nykyään sen perusteella, mihin minulla on jonkinlainen ihmisyhteys. Näissä paikoissa asustelee mitä useammin Instagramin kautta saatu ystävä tai vanha repppureissututtavuus, jota olen jäänyt kaipaamaan edellisten reissujen jälkeen. Tässä onkin
LUE LISÄÄ
Portugalin pääkaupungissa Lissabonissa historialliset monumentit ja suloiset mukulakivikujat kohtaavat modernin eteläeurooppalaisen kaupunkielämän. Seitsemän kukkulan kaupungin aurinkoiset näköalapaikat, seinien perinteikkäät azulejo-kaakelit ja joenrannan viihtyisät reitit hurmaavat seikkailijattaret ja seikkailijat, kaupungin tunnelmallisista kuppiloista, rönsyilevistä puistoista ja urbaaneista kulttuuritapahtumista puhumattakaan. Lissabon on myös meidän reppuselkäisten löytöretkeilijöiden kaupunki. Tässä parhaat vinkit Lissaboniin. Lissabonin sydän sijaitsee Alfamassa, mutta tutkittavaa riittää koko kaupungissa. Vuokraa polkupyörä ja lähde tutustumaan Belémin monumentteihin polkien pitkin Tejo-joen vartta kulkevia pyöräteitä!
LUE LISÄÄ
Olen aina tuntenut itseni vähän villiksi, jopa kapinalliseksi. Haluan jättää tekemättä asioita joita “kuuluisi” tehdä ja sen sijaan tehdä sitä, mikä tekee minut onnelliseksi. Hullultahan se kuulostaa, mutta tuntuu, että tässä maailmassa oma onnellisuus täytyisi laittaa usein taka-alalle velvoitteiden edessä. Suuret unelmat ovat usein kaukaisia haavekuvia. Niin kaukaisia, ettei niitä edes yritetä tavoitella. Minä löysin onnen tehdessäni juuri sitä, mitä ei pitäisi. Löysin lempi-ihmisen, kuka vaalii hulluuttani, eikä yritä kesyttää
LUE LISÄÄ
Yli-Tepsa nähty hiihtelemässä Itä-Helsingissä pelkissä shortseissa ilman kalsareita! Muutaman aurinkoisen päivän innostamana on Suomen kansa kaivanut pyöräilyhousunsa esiin ja jos jonkinlaista seppoa on konkeloinut vastaan tyrät tarakan kanssa kilpaa rytkyen. Talvisajan melko vaitonaisena torkahdellut sisäinen Lenita Airistoni on selvästikin kevään saatua herännyt horroksestaan mittarin kohottua parinkympin paremmalle puolelle ja vaivoin saanut pidettyä kaiken ilmaisuvapauden deletoivan kommenttituliaseensa mustan kolttunsa kätköissä. Ja kun olisikin kyse vain sporttisandaalin remmeihin kurotusta tennissukasta… Sentään Ranskan
LUE LISÄÄ
Joskus kohtaamiset voivat aiheuttaa täysin yllättäviä käännöksiä matkalla. Ida Jokikunnas ajoi 5000 kilometriä moottoripyörällä Goalta Chennaihin pitkin eteläistä Intiaa tuntemattoman miehen seurassa.
LUE LISÄÄ
Olen matkustanut Couchsurfingin kautta eli suomalaisittain sohvasurffaten ties missä, aina Tansaniasta Brasiliaaan ja Sisiliaan. Olen yöpynyt paikallisten luona, elänyt hetken heidän arkeaan ja jakanut heidän kanssaan illallisia ja loputtomia tarinoita. Vaikka jokainen näistä kohtaamisista on ollut unohtumaton, on yksi viimeaikaisista kokemuksistani ollut ehdottomasti ylitse muiden: kuukausiksi venähtänyt sohvasurffaus Paraguayn pääkaupungissa Asunciónissa. Saavuin Asuncióniin elokuussa 2016, poljettuani ensin ympäri Argentiinaa, Uruguayta ja Brasiliaa yli puoli vuotta, ja sohvasurffattuani sekä couchsurfingin kautta että
LUE LISÄÄ
Sattumanvaraisissa, mielenkiintoisissa kohtaamisissa on elämän ja matkailun suola. Matkattuani pyörällä halki Euraasian, juuri tapaamani ihmiset ja heidän kanssaan vietetyt hetket ovat niitä, joita muistelen lämpimimmin. Vielä paremmin kuin kauniit maisemat, muistan kohtalon johdattelemat tapaamiset, ihmisten tarinat ja sydäntä lämmittävän vieraanvaraisuuden. Sen, kuinka onnistuin tapaamaan sielunsiskoni vieraan kulttuurin keskellä tai löytämään ihmisporukan, jonka kanssa kemiat yksinkertaisesti kohtasivat. Ne hetket ovat painuneet muistini syövereihin ikiajaksi. Tapaaminen voi johtaa mihin vain Parasta matkalla
LUE LISÄÄ
Voiko sydänystävä löytyä matkalta ja voiko uuden parhaan ystävän tunnistaa jo ensimmäisellä kohtaamisella? Näin kävi ainakin minulle ja ystävyyttämme on kestänyt nyt kymmenen kokonaista vuotta. Kymmenvuotispäivä tulee täyteen tämän vuoden lokakuussa. Kymmenen vuotta täyttä ystävyyttä, jonka läpi olemme seilanneet maailman merillä naurun, rakkauden ja kyynelten siivittämänä. Kymmenen vuotta ystävyyttä, jonkalaista sielunkumppanuutta en osannut edes kuvitella. Olemme kuin symbioosissa elävät siamilaiset kaksoset, vaikkakin tällä hetkellä elämme elämäämme eri pallonpuoliskoilla. Kymmenen vuotta
LUE LISÄÄ
Tiesitkö, että Australian sisältä löytyy toinen pikkuvaltio? Et löydä sitä kartasta, sillä Australia on yrittänyt pitää salaisuuden itsellään jo lähes 50 vuotta. Hongkongin kokoisen Hutt Riverin Ruhtinaskunnan prinssi Leonard haistatti pitkät valtiovallalle ja perusti oman valtion. Hutt Riverin viihdyttävä historia on kertomus sisusta ja hiukan erilaisesta itsenäisyystaistelusta. Punainen hiekka pöllysi, kun kurvasimme kenguruiden ruumiiden reunustaman tien päässä sijaitsevalle Hutt Riverin valtion rajalle. Ensimmäisenä meidät otti vastaan jokaiseen ruumiinaukkoon tunkevat kärpäset.
LUE LISÄÄ
Elämä tuo tiellemme ihmisiä, joista moni tallaa eteemme kovin kummallisella hetkellä ja aivan sattumalta. Etenkin yksin matkaillessani olen päätynyt tilanteeseen jos toiseen, jolloin joudun kuitenkin kyseenalaistamaan sattumaa.
LUE LISÄÄ
Valokuvaajan ja muusikon työt kuljettavat Fredrik Gilleä vieraiden kulttuurien äärelle, mantereelta mantereelle. Ruotsalainen herra on harvoin kotonaan Tukholmassa, mutta silloin kun on, hän istuu lempikahvilassaan ja suunnittelee tulevia reissuja.
LUE LISÄÄ
Silja Kyytinen on maailmalla ristiin rastiin seikkaillut, omien sanojensa mukaan keski-ikäistynyt seikkailijatar, joka on heittäytynyt hetkiin – vaarankin uhalla. Milloin yöpaikaksi on valikoitunut bordellisravintola ja milloin liftikyyti irtoaa entiseltä asekauppiaalta. Hyvä tuuri on onneksi kulkenut matkassa aina mukana!
LUE LISÄÄ
Elettiin syyskuuta vuonna 2012, jolloin muutin Lontooseen tekemään maisterin tutkintoa. Olin aikaisemmin saanut kandin paperit Glasgown yliopistosta, ja lyhyen Suomen pyrähdyksen jälkeen suuntasin kohti Lontoota. Minulla oli kaksi vaihtoehtoa maisterinopinnoille, Hongkong ja Lontoo, ja päädyin jälkimmäiseen. Harmittelin sitä vähän, mutta Lontoon opintokokonaisuus oli minulle parempi. Tein opinnot Aasian kaupasta, ja potentiaalisia jatko-opintoja ajatellen Lontoo oli paljon fiksumpi vaihtoehto.
LUE LISÄÄ
Joskus tien päällä sattuu ja tapahtuu. Aina kaikki ei mene nappiin ja joskus auto hajoaa aivan väärässä paikassa.
LUE LISÄÄ
Minkälaista on taittaa matka autolla Euroopasta Australiaan kolmen neliömetrin liikkuvassa kodissa asuen? Miten tällainen suuri matka mahdollistuu ja kenelle sellainen on suositeltavaa? Mitä pitää ottaa huomioon, ja mikä on tällaisessa matkanteossa parasta?
LUE LISÄÄ
Juho Sarno on sirkustaiteilija, joka on yhdessä ystävänsä kanssa ajanut muun muassa tuk tukin Thaimaasta Suomeen. Nykyään samassa kulkupelissä toimii liikkuva katukeittiö. Minkälainen Juho on matkustajana?
LUE LISÄÄ
Pia Asikainen kiertää maailmaa sekä työnsä että harrastustensa puolesta jo toista vuosikymmentä. Suomessa hänet tunnetaan muun muassa Liquid Sisters -bändin kitaristina ja Sohvasurffaajat-tv-sarjan ohjaajana. Viimeksi seikkailijatar on valloittanut Suomea, kesällä ilmestyvän Liftarit-sarjan puitteissa.
LUE LISÄÄ
Kyllikki Villa oli oman aikansa seikkailijatar, ainutlaatuinen nainen, joka viis veisasi yhteiskunnan asettamista normeista. Omaa itseään seuraten hän matkasi rahtilaivoilla maailman merillä liki neljäkymmentä vuotta. Vuosien, mantereiden ja maiden välillä hän pohti yksinäisyyttä, matkantekoa ja omassa seurassa viihtymistä. Kyllikki Villa syntyi vuonna 1923. Hän aloitti Kajaanin yhteislyseossa koulunkäynnin, josta jatkoi 17-vuotiaana toimistolotaksi ja sitä kautta lottaopistoon. Kun Suomessa puhkesi jatkosota 1941, Villa lähti viestilotaksi ja toimi lottana aina vuoteen 1944
LUE LISÄÄ
Kun asfaltti polttaa, on mentävä – näin ajattelin lähtiessäni matkaan uudenkarhealla pyörälläni melkein kaksi vuotta sitten. Silloin ei taakse katseltu: elämä Lontoossa sai jäädä, sillä unelmana oli irtautuminen ja halki mantereiden kulkeva seikkailu. Kun jäin määrittämättömäksi aikaa tukikohdattomaksi, tiestä tuli kotini, työni ja intohimoni.
LUE LISÄÄ
Vaihtaisitko vapaaehtoisesti kodin mukavuudet elämään pakettiautossa, jos se tarkoittaisi matkaa Australian ympäri? Autossa asuminen ei ole vain hipeille, kodittomille ja muille hörhöille. Puoli vuotta pakettiautossa oli paitsi elämäni parasta aikaa, myös henkilökohtaisen kasvun paikka.
LUE LISÄÄ
Suvi ja Antti toteuttivat yhteisen haaveensa ja ostivat punaisen pakettiauton. Reissupaku on päässyt jo Eurooppaan asti sekä seikkaillut myös Suomessa. Mitä maksoi autoreissu Eurooppaan, ja mikä pakureissaamisessa teki suurimman vaikutuksen?
LUE LISÄÄ
Viimeistelin keväällä 2008 yliopisto-opintojani ja mietin, mitä sitä vielä ehtisi ennen valmistumista. Keksin ehtiä vaihto-opiskelijaksi Peruun. Vaihtovuosi Limassa ja tekeillä oleva gradu Suomen ja Perun kehitysyhteistyöhankkeiden historiasta tukivat mielestäni loistavasti toisiaan. Tavoitteenani oli seikkailla ja oppia espanjan kieli kunnolla. Enpä arvannut saapuessani helmikuussa 2009 kuumankosteaan Limaan, että päätyisin kiipeilemään vuoria ja kasvattamaan kahta pientä nappisilmää Andien vuoristoon.
LUE LISÄÄ
Liftaus on spontaania matkailua parhaimmillaan. Tien varressa odottaessa kun ei koskaan tiedä, kenen kyytiin ja minkälaisiin tilanteisiin päätyy. Ajatus saattaa hirvittää, mutta suurin osa liftaajien kokemuksista on positiivisia, ja liftimatkat täynnä unohtumattomia elämyksiä, joita muistellaan vielä vuosienkin jälkeen.
LUE LISÄÄ
Rötkötin Puolan Gdanskin hostellissa aivan liian mukavalla sängyllä ja mietin, että ainakaan en ole turisti suorittamassa pakollisten nähtävyyksien pikamarssia. Olinko enää edes matkabloggaaja? Eikö minun pitäisi vaellella kaupunkikierroksella tutkimassa kertoakseni lukijoille, millaista on soolosieluna Gdanskissa? Olin tullut sopotilaisen hotellin kutsumana muuten omatoimiselle blogimatkalle, ja kotiinpaluuseen oli vielä pari päivää. Olin varustautunut lämpöisellä neuleella ja sadeviitalla, mutta vaikken kaupunkikohdetta muutenkaan aurinkoloman perusteilla valitse, niin koti- kuin ulkomaillakin kuluneina kuukausina valunut sade
LUE LISÄÄ
En ikinä unohda sitä hetkeä, kun katsoin veden alla delfiiniä silmästä silmään. Delfiinien kanssa uiminen niiden omassa luonnollisessa ympäristössä on unohtumaton kokemus, jota vaalin koko loppuelämäni. Samalla opin kuitenkin, että myös luonnossa järjestetyillä retkillä voi olla delfiineille haitallisia vaikutuksia. Ei ole eläintä, joka kiehtoisi minua yhtä paljon kuin delfiini. Kaikki alkoi, kun kohtasin delfiinejä ensimmäistä kertaa Australian itärannikolla, kun delfiiniparvi ympäröi veneemme tuntikausiksi. Taianomainen kokemus herätti halun päästä lähemmäs näitä
LUE LISÄÄ
Kuka ja mistä olet? | Who are you and where are you from? Olen Driss, 35-vuotias marokkolainen yksityisyrittäjä. Olen kiinnostunut hyvinvoinnista, surffaan, joogaan, rakastan merta ja luontoa. Olen elämäntaitovalmentaja, joka auttaa nuoria yrittäjiä löytämään elämän tasapainon ja onnellisuuden henkilökohtaisen kasvun kautta. I’m Driss, a 35-year-old Moroccan young entrepreneur, health conscious surfer and yogi, ocean and nature lover, and most importantly a life coach helping young professionals find balance and happiness
LUE LISÄÄ
Anna Laitinen on Suomen menestynein naiskiipeilijä sekä köysikiipeilyssä että boulderissa. Suomessa häntä pitävät vain maantieteen opinnot sekä työ Helsingin Ruoholahdessa sijaitsevalla Kiipeilyareenalla, mutta työksi muuttunut intohimo ja yhdysvaltalainen poikaystävä vievät maailmalle aina kun mahdollista.
LUE LISÄÄ
Kaksi asiaa pyörii mielessäni astuessani laivaan kohti Indonesian suurinta saarta, Sumatraa: viidakko ja orangit. Haaveilen näkeväni uhanalaisia sumatranorankeja luonnossa, joten otan suunnakseni Gunung Leuserin kansallispuiston ja orangeistaan kuuluisan pienen Bukit Lawangin kylän pohjoisella Sumatralla. Bukit Lawang on 1970-luvulla perustettu sumatranorankien konservaatioalue, joka on sittemmin kasvanut suosituksi turistikohteeksi. Alueella sopeutetaan vankeudesta vapautettuja orankeja takaisin luontoon ja pyritään turvaamaan uhanalaisen lajin selviytyminen muuttuvassa elinympäristössä. Nykyisin kylä toimii myös matkaajien hang-outtina ja eri
LUE LISÄÄ
Joskus rakkaus uuteen kaupunkiin syttyy hetkessä, joskus tunteet lämpenevät hitaammin tai eivät ollenkaan. Ateenan luovin kaupunginosa, Kypseli, vei Päiviltä jalat alta pikku hiljaa, mutta sitäkin voimakkaammin. Kun matkasin ensi kerran Ateenaan vuonna 2005, kaupunki ei herättänyt intohimojani. Yritin etsiä kaupungista Brysseliä, mutta brysseliläisyyttä kovaa nousukautta eläneessä Välimeren kaupungissa ei tahtonut löytyä millään. Ruoka maistui erilaiselta, kaupunki tuoksui aivan toiselle, ihmiset puhuivat kovaäänisesti kieltä, josta en ymmärtänyt sanaakaan. Viiden miljoonan suurkaupungista
LUE LISÄÄ
Kolme vuotta sitten kotini oli Mosambikissä. Suoritin siellä PADI Divemaster -tutkintoa, josta olin haaveillut jo kauan, mutta joka nyt kävi toteen uskomattomien sattumusten kautta. Mosambik oli vakavien poliittisten levottomuuksien kynsissä, joten turismia oli vähän eikä Divemaster-ehdokkaita juuri lainkaan. Niinpä minulle ja exälleni tarjoutui yllättäen tilaisuus tehdä kurssi paitsi yksityisopetuksena myös puoli-ilmaiseksi. Eräänä päivänä minä, ex-siippani ja opettajamme päätimme lähteä kolmistaan syväsukellukselle. Meri oli levoton, kun matkasimme pienellä moottoriveneellämme vaahtoavien aaltojen
LUE LISÄÄ
Aloitin pyörämatkani Latinalaisen Amerikan halki marraskuussa 2015. Tähän päivään mennessä olen pyöräillyt yli 14 kuukautta, mutta yksi päivä reissuni alkutaipaleelta, Argentiinan Pampalla, on piintynyt mieleeni kuin se olisi ollut eilen – päivä, jolloin olisin halunnut osata muuttaa pyöräni yksivaihteiseksi.
LUE LISÄÄ
Olen saapunut maahan kaksi päivää aikaisemmin järjestelläkseni muuttoa. Olen Ljubljanassa tehdäkseni vuokrasopimuksen ja käydäkseni verotoimistossa juttelemassa. Haluan istuksia jokivarressa ja imeä pikkupääkaupungin tunnelmaa. Illaksi minut on kutsuttu yhteisten ystävien kautta paikallisen rockbändin solistin synttäribileisiin.
LUE LISÄÄ
Oletko haaveillut valassafarista, merten valtiaiden bongailusta? Jos olet matkustamassa Kanadaan, unelmasi saattaa olla lähellä toteutumistaan. Aamu alkaa tuhdilla aamupalalla. Päivä merellä on tunnetusti uuvuttava ja haluamme optimoida sen onnistumisen. Pakkaamme eväitä mukaan, koska nälkäisenä on vaikea keskittyä siristelemään luonnon luomuksia avomerellä. Päivä on loistava sanan jokaisessa muodossa. On tyyntä ja aurinko pilkahtelee puolipilviseltä taivaalta, kun lähdemme kävelemään rantaviivaa pitkin kohti laituria. Hyppäämme pienmoottoriveneen kyytiin, joka kuljettaa meidät Granville Islandille. Ostamme markettikojulta kahvit
LUE LISÄÄ
Hey ho, Idaho! En ole juuri koskaan tehnyt uudenvuodenlupauksia. Vuoden vaihtuessa raapustin kuitenkin blogipostaukseen tavoitteita tälle vuodelle, ja enpä sitä kirjoittaessa vielä tiennyt kuinka nopeasti ehkä epätodennäköisin niistä tavoitteista tulisi toteutumaan. Halusin siis käydä tänä vuonna Idahossa. Olin tarkkaillut lentoja Seattleen ystäviäni tapaamaan jo useamman viikon, kun nappasin viimein tammikuun lopulla lennot. Muutaman päivän sisällä olimme jo laatineet amerikkalaisen ystäväni kanssa alustavan suunnitelman talviselle roadtripille. Lähtisimme Jacksoniin, Wyomingiin tapaamaan hänen
LUE LISÄÄ
Monarkkiperhosten tuhansien kilometrien vaellus Meksikosta ympäri Yhdysvaltoja ja Kanadaa sekä niiden jälkeläisten paluu takaisin Meksikoon samoihin talvehtimispaikkoihin on amerikkalainen luonnonilmiö, jolle ei löydy lajissaan vertaista muualta. Lintujen muutosta poiketen mukana ei paluumatkalla ole Meksikosta aikoinaan lähteneet monarkkiperhoset, vaan niiden jälkeläisiä, jotka löytävät talvehtimispaikat ilmeisesti hajuaistinsa perusteella. Olimme jo parin aiemman Meksikon matkan aikana harkinneet vierailua monarkkiperhosten talvehtimispaikoilla, mutta hylänneet ajatuksen. Monarkkien suojelualueet kun ovat sekä idästä että lännestä käsin hiukan
LUE LISÄÄ
Kuka ja mistä olet? Moikka! Mä oon Joonas ja olen syntynyt Toukolassa, Helsingin Vanhassakaupungissa. Muutimme perheeni kanssa Tansaniaan kun olin 4-vuotias, jossa yhdessä nuoremman siskoni kanssa menimme kansainväliseen lastentarhaan ja opimme puhumaan englantia. Teini-ikäisenä asuin myös Namibiassa neljä vuotta ja kävin kansainvälisen lukion loppuun. Viime vuosina olen asunut vuoron perään Indonesiassa, Suomessa, Islannissa, Mosambikissa ja Yhdistyneissä Arabiemiirikunnissa yliopiston sekä töiden perässä. Missä olet ja mihin olet menossa? Olen tällä hetkellä
LUE LISÄÄ
Onko ihmisellä henkinen koti? Paikka, jossa ei ole koskaan aiemmin käynyt, mutta jossa tuntee heti alusta alkaen olevansa kotonaan? Tanialle Länsi-Afrikan Mali on henkinen koti. Eräänä toukokuun alun päivänä kahdeksan vuotta sitten satuin Kaisaniemen opintoputkessa kävellessäni katsahtamaan juuri tietyllä sekunnilla oikealle. Silmiini osui A4-kokoinen juliste, jossa seisoi neljä turbaanipäistä miestä. Alla luki: Tuareg-musiikkia Malista. “Mikä on tuareg?”, kysyin itseltäni pahaa aavistamatta. Siinä hetkessä päätin: menisin kyseiseen tilaisuuteen ottamaan selvää. Olin jo aiemmin havainnut
LUE LISÄÄ
Rakas seikkailijatar. Sinä iloinen, itsenäinen, omatoiminen, reipas nainen! Kuinka monesti olet ideoinut, suunnitellut ja toteuttanut reissun? Kuinka monesti olet ottanut toisen mukaan matkaan ja pitänyt ohjaksia omissa käsissäsi? Mitä käy, kun irrotat kaikesta ja lähdet vuorostasi toisen mukaan — esimerkiksi kumppanin työn perässä ulkomaille?
LUE LISÄÄ
Kapkaupungissa opiskelijatalossa asuessani jaoin wc-tilat ja keittiön noin kymmenen tytön kanssa. Monelle soluasuminen voisi olla aika… stressaavaa. Mutta minä viihdyin, yllätin itsenikin. Tunsin syyllisyyttä siitä, että nautin omasta huoneestani niin paljon. En nimittäin ikävöinyt kumppanin kanssa jaettua kotia Suomessa. En uskaltanut sanoa tätä ääneen. Älkää käsittäkö väärin – en vain osannut kertoa, mitä Suomessa ollessani kaipasin. En tiennyt, mitä kaipasin. Nyt olen kerännyt hieman enemmän viisautta ja ymmärrystä siitä, mitä tarvitsen.
LUE LISÄÄ
Minkälaista on elämä Intian ashramissa eli luostarimaisessa keskuksessa? Entä kenelle ashram-matkailu soveltuu? Tässä kokemuksia Intian Sivananda -ashramista.
LUE LISÄÄ
Sateet olivat jatkuneet jo viikon, kun tein illalla ruokaa pienen katoksen alla italialaisen rannikkokaupungin laidalla. Olin sateesta läpimärkä ja kylmissäni. Tiesin, että telttani ja makuupussini olivat jo valmiiksi kosteita, sillä en ollut pystynyt kuivattamaan niitä sateiden vuoksi muutamaan päivään. Yritin ajatella positiivisesti, että ainakaan minun ei tarvinnut tehdä päivällistäni sateessa. Oli jo pimeää, enkä tiennyt miten kauan kestäisi, ennen kun löytäisin sopivan telttailupaikan. Sinä päivänä olin polkenut pyörälläni sateessa 90 kilometriä
LUE LISÄÄ
Kysyimme lukijoiltamme hetkistä, jolloin he ovat halunneet maailmalta kotiin. Vaikka matkalla on usein ihanaa, ikävä saattaa yllättää odottamattomissa tilanteissa. Koti-ikävää ollaan podettu niin Jamaikan reissulla ryöstön jälkeen, Islannissa hevostilalla kuin Chilessä ummikkona. Kaipuu ei aina ole sidoksissa paikkaan, vaan joskus myös seura tai sen puute voi saada kyyneleen vierähtämään poskelle. “Toissa kesänä lähdin ensimmäistä kertaa yksin reissuun. Nizzan puistoaukiolla lapset juoksentelivat vesisuihkuissa ja itku yllätti minut. Koti-ikävä oli yhtäkkiä valtava, vaikka hetki
LUE LISÄÄ
Terveisiä Argentiinan auringosta! Laskeuduin aamulla Buenos Airesin kansainväliselle lentokentälle kymmenennettä kertaa. Kuinka olinkaan kaivannut tätä kaupunkia! Tuntuu kuin olisin palannut kotiin, toiseen kotimaahani. Kuuman kostea kaupunki otti meidät jälleen vastaan tuttuine tuoksuineen. Tällä kertaa saavuimme lyhyelle lomalle keskelle etelän kesää mieheni veljen häihin, joita juhlitaan ensi viikolla. En malta odottaa hääjuhlia sekä erityisesti morsiamen tapaamista, sillä olen jutellut hänen kanssaan aiemmin vain Skypen välityksellä. Näille lomapäiville on suunniteltu monet ruokatreffit
LUE LISÄÄ
Hetken olen kevyt. Jalkani tömähtävät kuivaan vuoren harjanteeseen vaelluksella Boliviassa. Maa pöllähtää ja tuhkaa kenkäni. Sydän hakkaa vimmatusti, mutta siitä huolimatta mikään ei estä riemuhyppyä sauvojen kera yli viiden kilometrin korkeudessa. Aurinko on päivettänyt poskipäitä ja vuoristotuuli pakottanut pukemaan toppaliivin. Leiri siintää takana jäätikköjärven rannalla ja taustalla näkyy seuraavan päivän nousu. Taustalla minua tarkkailee Huayna Potosi (6088m) — vuori, jonka vaelluksen päätyttyä olen kiivennyt asiakkaiden kanssa jo kolme kertaa. Viidennellä kerralla lupaan
LUE LISÄÄ
Kuukauden seikkailijatar on inspiroiva maailmanmatkaaja, joka sulautuu luontevasti kulttuuriin kuin kulttuuriin. Hanna Ahokoivu on 35-vuotias sairaanhoitaja ja klinikkaeläinhoitaja, joka on matkustanut myös lemmikkiensä kanssa pitkin maailmaa. Tällä hetkellä koti löytyy Yhdysvalloista, vaikka se on ollut myös muun muassa Ghanassa. Jääkaappinsa, kukkaronsa ja matkansa Hanna jakaa miehen ja kolmen kissan kanssa.
LUE LISÄÄ
Oli huhtikuu vuonna 2011. Queenstown oli alkanut paljastaa parhaita puoliaan. Vuoret nousivat uljaasti Wakatipu-järven rannoilta kohti taivasta. Pilvet leijuivat uneliaasti kirkkaan sinisellä taivaalla. Vehreä maisema oli alkanut hiljalleen muuttua syksyisemmäksi. Lehtivihreä teki muutostaan syyskauteen, joka värjäsi unenomaisen maiseman väriloistollaan. Sen rikkoi toisinaan ilmoille leviävä kiljahdusten jana. Hurjapäät hyppivät narunjatkeena vuorella sijaitsevalta sillalta alas. Ihmiset nauttivat loppukesän auringosta täysin rinnoin, vaikka ilmassa oli jo syksyn kirpeyttä. Kärsimättömimmät odottivat vuorien lunta jo
LUE LISÄÄ
En uskonut koskaan meneväni naimisiin. Elämä yllätti, ja Australian matkalla vastaan tuli mies, joka kesytti levottoman seikkailijasielun. Reilu vuosi sitten sanoimme tahdon palmun alla Australian tropiikissa. Avioliittoon seilaaminen ei koskaan ollut meille tärkeää suhteen virallistamisen takia. Enemmänkin kyse oli siitä, että halusimme juhlia rakkauttamme, yhdessäoloa ja lupausta siitä, että pysymme toistemme vierellä koko loppuelämän.
LUE LISÄÄ
Ensimmäistä kertaa yksin matkalle lähtö jännittää. Vaikka kuinka haluaisit lähteä seikkailemaan maailmalle, ensimmäisen askeleen ottaminen soolomatkalle voi tuntua ylitsepääsemättömältä. Päässä pyörii kaikkea mahdollista käytännön asioiden pahimpiin mahdollisiin pelkoihin.
LUE LISÄÄ
Terveiset Saudi-Arabiasta! Tässä maassa tuli itselleni juuri täyteen yhdeksän vuotta tätä niin sanottua expat-elämää. Täällä pääkaupungissa Riadissa talvilämpötila +20c saa paikalliset vetämään talviturkiksia päälleen, kun me suomalaiset porskuttelemme vielä t-paidoissa. Täytyy kyllä myöntää, että tämä tuntuu huomattavasti kylmemmälle kuin Suomen kesän 20 astetta, täällä aavikolla kun ei ole kosteutta juuri laisinkaan. Lämpötila voi tippua yöllä jopa nollan tienoille. Viikonloppuna kävimme Edge of The World -nimisessä paikassa. Siellä naiset voivat rauhassa
LUE LISÄÄ
Millaista on matkustaa yksin naisena pyörämatkalla Iranissa? Kun lähdin pyöräilemään kesällä 2015 Tampereelta kohti Intiaa, mielessäni oli kaksi maata, jotka kiinnostivat minua enemmän kuin muut: Iran ja Pakistan. Lopulta päädyin pyöräilemään yksin naisena Thaimaasta Suomeen. Pakistaniin asti en ikinä päässyt, mutta Iran on maa, jota en koskaan unohda.
LUE LISÄÄ
Parhaat reissumuistot eivät aina liity henkeäsalpaaviin maisemiin tai edes päräyttäviin kokemuksiin. Usein matkojen arvokkaimmaksi anniksi nousevat ympärillä olleet ihmiset. Joskus sen ymmärtää vasta vuosien jälkeen. Yksin reissaaminen kasvattaa. Se opettaa, että pärjää yksin missä tahansa ja kaikesta selviää. Pariskuntana reissaaminen sen sijaan on usein helppoa ja rentouttavaa. Silti suosikkireissumuistoni on tehty yhdessä ystävien kanssa. Koska ollaanpa nyt rehellisiä, kaveriporukassa tehdyt reissut ovat niitä hauskimpia! Working Holiday -vuoteni Australiassa lähestyi loppuaan
LUE LISÄÄ
Haaveiletko sinäkin maailmanympärimatkasta? Tarvitseeko sitä varten olla miljonääri tai suuri seikkailija tai seikkailijatar? Tässä Anna-Katrin kokemuksia maailmanympärimatkasta ja suuren unelman toteuttamisesta.
LUE LISÄÄ
Reppureissaajien viininhuuruisessa illanvietossa maailman suurimmalla hiekkasaarella Australian Fraser Islandilla katsoin ensimmäistä kertaa syvälle nappisilmiin, joita koristivat silmille jatkuvasti valahtavat tummat kiharat. Australian matkani oli tulossa päätökseensä. Olin menettänyt Kengurumaalle sydämeni täysin, mutta toisaalta puolentoista vuoden jälkeen olin myös valmis lähtemään kotiin. Vähänpä tiesin silloin, että toinen, koko elämän kestävä matka olisi vasta alkamassa. Kuka olisi arvannut, että tulisin hukkumaan samoihin suklaasilmiin loppuelämäni, ja että samalla Australiasta tulisi toinen kotimaani? Vaistoni
LUE LISÄÄ
Kuinka monta kertaa yksin matkustava nainen kuulee ventovieraan suusta lauseen: “sinun ei pitäisi matkustaa yksin”? Kerran viikossa? Kerran päivässä? Maasta riippuen ehkä jopa kerran tunnissa. Toisinaan syyttäväänkin sävyyn ihmiset vaativat saada tietää, emmekö ymmärrä, että maailma on naiselle vaarallinen paikka. Että meillä pitäisi olla mies rinnallamme. Mutta miksi? Kuka tai ketkä tekevät maailmastamme vaarallisen?
LUE LISÄÄ
Sydän kuristaa kurkkua jo ennen kuin ehdin avata silmät. Tasainen raapiminen kaikuu pakettiauton seinissä. Näen ystäväni Vickyn pomppaavan ajajan paikalla pystyyn: ”Mikä helvetti toi ääni on?”, se kysyy. ”Aja sen päälle”, sanon miettimättä sekuntiakaan mahdollisia seuraamuksia. ”Muuten me kuollaan tänne.” Uni on poissa sillä sekunnilla. Aivot yrittävät prosessoida tapahtumia auton sisällä ja ulkona. Skannaan autoa läpi ja yritän löytää mitä tahansa kättä pidempää. Raapiminen jatkuu. Joka kerta hengitykseni tihentyy ja kohta jäljellä on
LUE LISÄÄ
Kysyimme lukijoiltamme heidän ikimuistoisimmista seikkailuistaan. Pelkkä matkaanlähtö yksin on jo suuri askel joillekin, todellinen mukavuusalueelta poistuminen. Seikkailijattaret ovat liftanneet maailmalla, viettäneet aikaa villissä luonnossa ja pyöräilleet pitkiä matkoja. Mukaan mahtuu myös pehmeitä suudelmia järvenrannalla. “Viidakkoseikkailu yksin Borneolla, ympärillä vain villi luonto nenäapinoineen ja partasikoineen.” -Laura “Ensimmäinen yksin tehty reissu Irlannin maaseudulle, jossa yövyin Couchsurfing-sivustolta löytämäni maailmaa nähneen miehen luona. Kokemus oli ensimmäiseni sohvasurffauksestakin, ja se oli huippu siltäkin saralta!” -Ilona
LUE LISÄÄ
On päiviä, joiden voimasta maailmanjärjestys muuttuu. Jos uskaltautuu, jos muutokselle antaa luvan. Vuosi 2011 vei minut Amsterdamiin. Pyöräilin päivittäin yliopistolle pitkin kanaalinvarsia, ja vaikka päivät väitöskirjan parissa usein venyivät pitkiksi, pidin elämästäni. Paljon. Vapaa-ajallani opiskelin valokuvausta ja valokuvasin. Lopulta olin päättänyt jäädä, jatkaa arkeani yhdessä lempikaupungeistani – tervehtiä ja hymyillä tuntemattomille, hakea kukkapuskia ja herkkuja toreilta, asioita jotka eivät koskaan lakanneet ilahduttamasta. Toisin kävi.
LUE LISÄÄ