Suomen reissunaisiin mahtuu monenlaisia, inspiroivia oman tiensä tallaajia. Tällä kertaa esittelemme taiteilijan ja humoristin, Tiktokissa nimellä Kulkurinfarssi hullunkurisiakin reissuhetkiään jakavan Hilkka Helmin seikkailijatartarinan.
Kuka olet?
Olen Hilkka Helmi, reissaava humoristi-, ADHD- ja taiteilijamuija. Hyvin impulsiivinen tyyppi, jonka suunnitelmat reissuilla ja elämässä yleensä vaihtuvat tiuhaan. En pysy edes itse perillä käänteissäni. Olen kotoisin Etelä-Suomesta, mutta nuoruuteni kasvoin Savossa. Aikuisuuteni olen viettänyt Helsingissä sekä ulkomailla. Reissujani ja elämääni voi tulla seuraamaan esimerkiksi TikTokissa, josta minut löytää nimellä Kulkurinfarssi.
Nyt olen ollut reilun vuoden reissussa. Kävin tosin pari kuukautta keväällä Suomessa hoitamassa asioita. Olen nyt tämän viimeisen vuoden aikana ollut moottoripyörällä Euroopassa, tein taidehommia Barcelonassa seitsemän kuukautta, olin Indonesiassa neljä kuukautta ja muutamia viikkoja Etelä-Korean Seoulissa. Tällä hetkellä olen jo takaisin Barcelonassa.
Motto tai voimalause?
Reissuelämän motto on ainakin tämä: ”Maitojunaa ei ole olemassa (se on vaan kateellisten panettelua)”. Ja elämässä ylipäänsä mottonani on: ”Unelmoi ja toteuta unelmiasi”.
Tottakai mottojen aatelistoa on kaikille tuttu ”Carpe Diem”. Kaikessa kliseisyydessään tämä on oikeasti tosi hyvä ja osuva. Yritän monesti muistuttaa itselleni, että pitää muistaa elää tässä hetkessä – ei pelkästään niissä seuraavissa reissusuunnitelmissa tai menneisyyden muistoissa.
Hilkka Helmi, kuvaile itseäsi matkailijana. Miten matkustat ja minkälaisiin kohteisiin?
Monesti reissut lähtevät liikkeelle jostain impulsiivisesta ajatuksesta, jota päin lähden menemään ja sitten siinä matkalla suunnitelma muuttuu ainakin kymmenen kertaa ja sitten päädyn jonnekin. Pitkän reissun lentolippuja saatan ostaa ihan vain muutamien viikkojen varoitusajalla. En ole ikinä osannut suunnitella vuosia jotain ”once in a lifetime” -reissua. Semmoinen olisi jotenkin liian stressaava ajatus. Ajatus siitä, että juuri sen matkan pitäisi olla nyt SE elämän seikkailu.
Monesti reissussakin olen aika ulalla. Etenkin, jos reissaan vaikka uuden hostellituttavuuden kanssa, jolla itsellään on selkeät reissusuunnitelmat. Silloin on hauskaa hypätä mukaan ja olla itse ulalla, vain seurata johtajaa. Hah hah. Rakastan sitä ja usein en edes tiedä missä kylässä milloinkin olemme ja minne olemme menossa. En tätä tietenkään sille seuralaiselle sano. Tämä on tämmöinen salainen paheeni monella reissulla. Se, että antaa toisen päättää suunnitelma, on älyttömän hauska irtipäästämisen ja kontrolloimattomuuden kokemus.
Unohtumattomin seikkailu ja elämys?
Kyllä se varmaan on USA:n läpi reissaaminen. Puolet matkasta meni fillarilla ja matkaan mahtui kaikenlaista: rakkautta, sydänsuruja, naurua, sitä saakelin pyörällä polkemista, avuliaisuutta tuntemattomilta, miljonääri matkaseuralainen, uusia ystäviä ja perheitä. Venäläissyntyinen ystäväni joskus sanoi, että jos tähän USA-tarinaan lisäisi vodkan juontia niin saisi Bestseller-kirjan Venäjälle. Se oli mielestäni niin hauskasti ja osuvasti sanottu.
Uusi täällä? Lukuvinkki sinulle: Mikä Seikkailijattaret?
Upein tai erikoisin majapaikka, jossa olet yöpynyt
Yksi upeimmista on ollut Indonesiassa Mt. Rinjanin tulivuorivaellus; oliko se nyt kaksi vai kolme yötä? Siellä teltassa nukkuminen tulivuoren päällä upeissa maisemissa pilvien yläpuolella sekä vaelluksella myös viidakossa yöpyminen. Aamulla, kun avasi teltan oven, niin näki apinoita puissa ja kuuli viidakon elämää. Se oli hienoa.
Pelkäätkö matkoilla jotain?
En oikein osaa pelätä ennakkoon mitään. Tottakai pitää olla maalaisjärki päässä ja eikä kaikille pimeille kujille tarvitse lähteä yksin. Ja kyllähän se totuus on, että minulla on ollut huonoja kokemuksia miehistä elämässäni. Siinä aiheessa olisi kyllä vielä opeteltavaa. Lähtökohtaisesti haluan uskoa kaikista hyvää, mutta täytyy muistaa, että on niitä mul***jakin siellä joukossa.
Paikka, jonne aina palaat
Oma koti. Ennen muutin kotiakin Helsingissä vuoden-parin välein, mutta nyt olen siinä asiassa rauhoittunut. On ollut ihanaa rakentaa kotiin pientä viidakkoa helpottamaan kaukokaipuuta ja muutenkin sisustaa koti sellaiseksi, minne on ihana palata reissuilta. Alivuokraan kotini aina kalustettuna reissujeni ajaksi, joten sinne on aina niin helppo tulla takaisin.
Pakkaan matkalle aina mukaan…
Ehdoton reissuilla aina mukanaoleva asia on vedenpuhdistuspillerit. Kerran osuin Bangkokiin tulvien aikaan ja kaikkialta oli juomavesi loppunut, niin kaupoista kuin ravintoloista. Säikähdin, että jäisin jumiin ilman vettä. Siitä lähtien vedenpuhdistuspillerit ovat aina olleet mukana.
Toinen vakiotavara reissuilla on korurasia. Kun vetäisee koruja ja helyjä niskaan, niin saan oloni kotoisaksi ja silloin ei edes tarvitse roudata paljon vaatetta mukana. Inhoan kantaa painavaa reppua.
Tämän vuoden ajan on repussa kulkenut myös taidetarvikkeet eli pensseleitä, maalituubeja ja rulla kanvaspohjia. Näin olen pystynyt luomaan omaa taidettani reissusta käsin.
Neuvoni muille seikkailijattarille on…
Rohkeasti vaan reissuun, jos se on semmoinen juttu, mistä olet haaveillut. Pystyt siihen! Me eletään täällä loppujen lopuksi vain itseämme varten, joten muokataan elämästämme sellainen, josta nautimme.
Ja isoin toive on että jos lukijoissa on ihmisiä ketkä miettivät, että ”sitten eläkkeellä on aikaa reissata ja touhuta unelmien eteen”, niin luvataanko lopettaa nämä eläkeajatukset? Ei muuta kuin Carpe Diem, NYT!
Seuraavat seikkailut?
Olen tosiaan nyt parasta aikaa pitkällä reissulla, mutta olen tulossa jouluksi kotiin perheen luo Suomeen. Talven olen varmaan siinä Suomessa ja toivon, että keväällä voisin seikkailla pari kuukautta jossain. Esimerkiksi Etelä-Afrikan safari kiinnostaisi. Mutta tosiaan, suunnitelmat muuttuvat aina sen kymmenen kertaa.
Vinkki: Seikkailijattarilla on tulossa yhteisreissu Tansaniaan keväällä 2023, joka vie myös safareille.
Tutustu muihin inspiroiviin reissunaisiin, oman tiensä tallaajiin täällä.
