Unelmilla on tapana toteutua, jos niitä kohti menee tarpeeksi määrätietoisesti. Näin kävi Essille, joka tekee nyt työkseen käsintehtyjä matkapäiväkirjoja.
Oli vuosi 2013. Matkustimme poikaystäväni kanssa kohti kotipaikkakuntaani vanhanmallisella pikajunalla ja unelmoimme junamatkasta Venäjän halki. Neljä vuotta aikaisemmin olin lukenut kirjaa, joka kertoi maailman ihmeellisimmistä asioista. Päiviä kestävä matka Siperian halki jäi yhdeksäntoistakesäisen tytön mieleen kummittelemaan kaukaisena haaveena, joka ei kenties koskaan toteutuisi.
Vuonna 2014 istuin punaisella kotisohvallani asunnossani Tampereen keskustassa ja kirjoitin päiväkirjaani tavoitepäivämäärän unelmieni junamatkalle: 24.8.2015. Päätin, että toteuttaisin tämän mielessäni kummitelleen unelmani, silloin tai en koskaan.
Matkalle mukaan: muistikirja
Koska päivämäärä unelmalle oli asetettu, aloin miettiä muitakin tärkeitä seikkoja, kuten matkapäiväkirjaa. Muistikirjan pitäminen on ollut minulle itsestäänselvyys 12-vuotiaasta saakka, mutta ensimmäistä kertaa kohtasin haasteita. Muistikirjan tulisi olla juuri sopivan kokoinen, kestävä ja tarpeeksi joustava kaiken maailman lippujen ja lappujen keräilyyn. Kaiken lisäksi maalailin pelkoja, joissa lähes valmiiksi täysi, ihanan paksu matkapäiväkirjani lähtee jossakin päin maailmaa yöbussissa ryöstäjien matkaan.
Sitten törmäsin Pinterestin ihmemaailmassa taikasanoihin: Traveler’s Notebook. Jollei jo pelkkä nimi houkutellutkaan tarpeeksi, selasin tuntikausia kuvia kyseisistä kirjoista ties missä maailman kolkissa täynnä lentolippuja, karttoja ja ihania paperisia matkamuistoja. Olin myyty.
Mikä Traveler´s Notebook?
Traveler’s Notebook on alunperin japanilaisen Traveler’s Companyn kehittämä. Yksinkertaisuudessaan siinä on nahkaiset kannet ja muutama kuminauha, joiden avulla sisään kiinnitetään vihkoja. Kustomointimahdollisuudet ovat rajattomat, ja kun yksi vihko on täynnä, uuden voi vaihtaa tilalle.
Ennen suurta matkaani tutustuin matkapäiväkirja-aiheeseen syvemmin. Tapasin Facebookin kautta ihmisiä, jotka myivät netissä digitaalisena erilaisia söpöjä, kauniita ja käytännöllisiä päiväkirja- ja kalenteripohjia. Tajusin voivani tehdä itse omat vihkoni kansien väliin. Kaiken lisäksi olin juuri sopivasti valmistumassa ulkoasuntoteuttajaksi.
Unelmoinnista teoiksi
Aloin suunnitella, toteuttaa, printata ja tehdä käsin omat vihkoni. Pistin muutaman tiedoston myyntiin Etsyyn ja sain tusinoittain kyselyitä voisiko vihkoja saada valmiiksi tulostettuna ja koottuna. Tuolloin kieltäydyin kohteliaasti kaikista kyselyistä, mutta ajatus jäi kuitenkin mieleeni.
Hiljaisimmissa paikoissa, joissa ei ollut meidän lisäksemme muuta kuin tyhjä hiekkaranta, herkullista ruokaa ja olutta, mielikuvitus lensi.
24.8.2015 lähdin kuin lähdinkin poikaystäväni ja päiväkirjani kanssa kohti Pietaria. Matkustimme Siperian halki ja sen jälkeen vielä kymmenen kuukauden ajan, pääasiassa lökötellen Kaakkois-Aasiassa ja nautiskellen siitä, ettei kukaan vaadi meiltä mitään.
Hiljaisimmissa paikoissa, joissa ei ollut meidän lisäksemme muuta kuin tyhjä hiekkaranta, herkullista ruokaa ja olutta, mielikuvitus lensi. Mietin jatkuvasti kaikkea, mitä haluan tehdä kotiin palattuani. Kävin läpi mielessäni taiteilijan, kahvilanpitäjän, kirjansitojan ja kohopainajan urat. Siinä sivussa hahmottelin jatkuvasti, minkälaisia ulkoasuja tahdon suunnitella kalentereihin ja muistikirjoihin. Niin tyydyttävää kuin rauhaisa oleilu tyhjillä rannoilla viikoista kuukausiin onkin, olisin halunnut edes hetkeksi vaihtaa paikkaa jonkun kanssa päästäkseni heti taitto-ohjelman pariin.
Tokion matka pisti vauhtia myyntiin
Kesäkuussa 2016 palasimme Suomeen Japanin kautta. Matkustin Traveler’s Notebookin alkulähteille Tokioon ja rakastuin vain yhä enemmän, mikäli mahdollista. Silloin päätin laittaa vanhan digitaalisen Etsy-kauppani kuntoon kotiin päästessäni. Alkaisin vihdoin myydä alusta asti tekemiäni ja toteuttamiani oikeita vihkoja. Siinä yhdistyisi kaikki: rakkaus suunnitteluun sekä käsin tekemiseen.
Kokosin vihkot kädet täristen ja kahden päivän kuluttua sain ensimmäiset, loistavat palautteeni. Tämä tapahtui tasan vuosi rannalla haaveilujen jälkeen.
Lähes puolen vuoden päästä kotiinpaluusta latasin Instagramiin viimeinkin kuvan, jossa kerroin uudesta kaupastani. Olin viivytellyt asiaa kuukausia. Olin suunnitellut ja harjoitellut kirjojen ja vihkojen sitomista. Kaiken maailman kauhukuvat kiersivät päässäni. Kukaan ei osta, eikä kukaan tykkää niistä. Jos joku ostaa, hän todennäköisesti haukkuu ne lyttyyn. Peloista huolimatta kaksi ensimmäistä tilaustani tulivat saman illan aikana. Kokosin vihkot kädet täristen ja kahden päivän kuluttua sain ensimmäiset, loistavat palautteeni. Tämä tapahtui tasan vuosi rannalla haaveilujen jälkeen.
Hommat alkavat rullata omalla painollaan
Kaikki tapahtui sen jälkeen kuin itsestään. Saan tilauksia lähes päivittäin, siitä suuri kiitos sosiaalisen median ihmeelliselle maailmalle. Teen pääasiassa ensin itselleni, ja kun tiedän rakastavani tuotetta, tiedän muidenkin pitävän siitä. Siitä tulee aito. Saan viedä joka viikko omia, käsintekemiäni vihkoja postiin – niin uskomattomalta kuin se tuntuukin. Alun pelot ovat väistyneet ja tilalla on lähes loppumaton inspiraatio. Myymistäni vihkoista olen säästänyt menolipun kohti uutta seikkailua – ja uutta inspiraatiota.
Päiväkirjamerkintä Khao Sokista, Thaimaasta, perjantaina 6.5.2016:
”Missä vaiheessa voin alkaa kutsua itseäni taiteilijaksi tai käsityöläiseksi? Siinä vaiheessa kun mulla on niin kova hinku luoda etten voi ajatella mitään muuta? Siinä vaiheessa kun vain teen ja teen ja unohdan syödä, juoda ja melkein hengittää? Vai sitten kun joku oikeasti ostaa jotakin mitä olen itse tehnyt?”
Teksti ja kuvat: Essi Kujala
Essi Instagramissa: www.instagram.com/essiku
Arvonta! Jätä alle jälkesi ja saatat olla yhden, kustomoidun muistikirjan onnellinen omistaja! Arvonta suoritetaan 10.05.2017