Kielten opiskelun hyödyt

Kielten opiskelun hyödyt – Miksi opetella vieraita kieliä?

Miksi vieraita kieliä kannattaa opetella, vai kannattaako? Mitkä ovat kielten opiskelun hyödyt matkoilla ja elämässä muutenkin?

On paljon ihmisiä, jotka ovat sitä mieltä, että ilmeillä ja eleillä pääsee matkustaessa pitkälle. Hymy ja nauru ovat universaaleja, samoin itku ja suuttumus. Pystymme kommunikoimaan silmillämme ja käsillämme silloinkin, kun yhteistä kieltä ei ole. Ja tulemme ymmärretyiksi, ainakin useimmiten. Mutta ymmärrämmekö todella toisesta kulttuurista tulevaa ihmistä ilman yhteistä kieltä? Ja ennen kaikkea, ymmärrämmekö häntä puhumatta hänen äidinkieltään?

Kieli on osa kulttuuria, ja moni kielifilosofi sanoisi, että se on kulttuurin tärkein osa. Lingvistisen relativismin mukaan kieli muokkaa ajatuksiamme ja antaa ajatuksillemme pohjan. Tämän näkökannan mukaan emme osaisi ajatella ilman kieltä, emmekä osaisi myöskään hahmottaa yhteiskuntaa ympärillämme. Tunnetuimpia suuntauksen edustajia on niin kutsuttu Sapir-Whorf -hypoteesi.

Sapir-Whorf -hypoteesin pohjana on ajatus, että jokainen kieli muokkaa maailmankuvaamme ja laajentaa ymmärrystämme vieraista kulttuureista. Esimerkiksi kaksikielinen lapsi ei ainoastaan opi puhumaan kahdella eri kielellä, vaan kielten lisäksi hän oppii ajattelemaan kahdella eri koodistolla ja toimimaan kahdessa eri kulttuurissa. Mitä erilaisempia kielet ovat, sitä helpommin hän oppii ymmärtämään kielten rakenteita. Ja mitä nuorempana hän oppii toisen kielen, sen parempi.

Kielten opiskelun hyödyt

Kielten opiskelun hyödyt – Kielten osaaminen vaikuttaa ajatteluun

Jokainen, joka on joskus opiskellut esimerkiksi ruotsia tai englantia, tietää perustasolla, miten kielet poikkeavat toisistaan. Toisessa kielessä on ilmauksia, joita meillä ei ole, ja joillekin suomalaisille sanoille taas ei löydy muista kielistä vastinetta. Suomessa olemme tottuneita siihen, ettei kielessä ole sukuja. Meillä kun ei ole feminiiniä, maskuliinia eikä neutria. Emme assosioi ympärillämme olevia asioita ja tavaroita “miehiksi” tai “naisiksi”, emmekä erottele miehiä ja naisia toisistaan edes yksikön kolmannessa persoonassa (hän). Tämän vuoksi suomalainen saattaa englantia puhuessaan helposti sekoittaa toisiinsa pronominit him ja her.

Italiassa ja saksassa käytetään sukuja substantiivien yhteydessä. Kun italialainen puhuu kuusta, hän sanoo la luna (fem.) ja kun hän puhuu auringosta, hän sanoo il sole (mask.). Kun saksalainen puhuu kuusta, hän sanoo der Mond (mask.) ja auringosta die Sonne (fem.). Suvut menevät siis kyseisissä kielissä päinvastoin. Italialaiselta kysyttäessä aurinko on mies, saksalaiselta kysyttäessä nainen. Pöytä on italiassa mies, tuoli nainen. Suomalaiselle pöytä sen sijaan on pöytä ja tuoli on tuoli. Mutta opetellessaan italiaa tai saksaa myös suomalainen ymmärtää, miten italialaisen koko maailma jakautuu sukuihin.

Miksi opiskella vieraita kieliä

Miksi kielten opiskelu kannattaa – Perspektiivin laajentuminen

Kielten opiskelu ja vieraan kielen puhuminen auttaa meitä ymmärtämään toista ihmistä. Ei siksi, että pystymme kommunikoimaan hänen kanssaan yhteisellä kielellä, vaan siksi, että ymmärrämme, miten hän hahmottaa maailmaa. Näin ollen kielet ovat ikään kuin empatiaa, joita puhumalla ihminen pääsee sisälle toisen mieleen. Esimerkiksi Puolassa naisten ja miesten selkeä rooliero heijastuu myös kielessä. Kun suomalainen (nainen tai mies) sanoo menen, puolalainen mies sanoo wyszedłem ja puolainen nainen wyszłam. Naiset ja miehet puhuvat siis eri tavoin.

Myös Suomessa käydään alituiseen keskustelua siitä, kuinka jotkut käytössämme olevat ilmaisut edelleen jättävät naiset taka-alalle. Tällaisia ovat muun muassa palomies ja virkamies. Pelkästään näitä sanoja käyttämällä annamme ymmärtää, että kyseessä on mies, vaikka kyseessä olisikin nainen. Vaikka suuri osa ihmisistä ei välttämättä anna kielenkäytölle suurtakaan merkitystä, tällaisten ilmaisujen kautta maailmamme kuitenkin hahmottuu.

Miksi opetella vieraita kieliä – Kulttuurin ymmärtäminen

Vaikka non-verbaalinen kommunikaatio toimii sekä perustarpeiden että jopa tunteiden ilmaisemiseen ja ymmärtämiseen, kieli on apuväline, joka paljastaa meille ajatusrakenteita. Kielen kautta pääsemme lähemmäs sekä kulttuuria että ihmistä, ja kohdemaan kielen puhuminen on myös osoitus kiinnostuksesta ja kunnioituksesta paikallisia kohtaan. Tämä ei tietenkään tarkoita, että jokaisen olisi joka lomakohteessa puhuttava paikalliskieltä, mutta pidemmillä ulkomaanoleskeluilla kohdemaan kielen opiskelu on ehdottoman suositeltavaa.

Jos kulttuuri poikkeaa huomattavasti omastamme, myös paikalliskieli on todennäköisesti täysin erilainen. Sanoja voi olla vähän, lauserakenteet erilaisia, äänenpaino saattaa muuttaa merkityksiä. Etenkin tällöin kieli on tärkeässä roolissa, sillä se avaa meille merkityksiä, joita emme oman kulttuuriperinteemme pohjalta osaa edes tulkita. Aina niiden tulkinta ei kuitenkaan ole kielestä kiinni: itävaltalainen kielifilosofi Ludwig Wittgenstein sanoi aikoinaan, että vaikka leijona osaisi puhua, emme ymmärtäisi sitä. Tällä hän tarkoitti sitä, että vaikka puhuisimme toisesta kulttuurista tulevan kanssa samaa kieltä, emme silti koskaan täydellisesti ymmärtää toisiamme. Mitä mieltä sinä olet, kannattaako kieliä opiskella?

Kuvitus: Zoluart

 

Kerro kaverille!

Scroll to Top