Inspiraatiota maailmaa tutkivilta naisilta naisille – tiedostavamman ja kauniimman maailman puolesta!

Kulttuurishokkiterapiaa paluushokki

Kulttuurishokkiterapiaa: Paluushokki

by

“Miksi kotiinpaluu on niin vaikeaa? Miksi en enää tunne kuuluvani tänne, mutten myöskään halua lähteä?” Näitä kysymyksiä pohti eräs tuttavani jokin aika sitten pitkän, ulkomailla vietetyn ajanjakson jälkimainingeissa. Kyseessä oli paluushokki.

Monelle meistä on tuttu se outo tunne, kun palaa kotiin pitkän ulkomailla oleskelun jälkeen. Kun koti ei olekaan enää koti, kun tuntematon tuntuukin yhtäkkiä tutummalta kuin se tuttu, mihin kuvittelee palanneensa. Ystävät tuntuvat vierailta, kotimaiset tavat absurdeilta ja jatkuva vesisade ei vastaakaan sitä idyllistä kuvaa Suomen kesästä, jota on ulkomailla ikävöinyt. Tai kenties mielessä on vain masennus, joka ei mene ohi, ja jota kukaan muu ei tunnu ymmärtävän.

Kulttuurishokki on tunteiden vuoristorata

Jokainen ulkomailla asunut tai pitkään reissannut tietää, mitä on kulttuurishokki. Siltä ei yksinkertaisesti voi välttyä, vaikka kuinka matkustaisi. Kulttuurishokin voimakkuus toki vaihtelee yksilöiden ja kokemusten välillä, mutta itse shokki iskee aina, muodossa tai toisessa. Toistuvien ulkomaanoleskelujen myötä se saattaa helpottua, mutta joidenkin kokemukset kulttuurishokista jopa pahenevat iän myötä.

Kulttuurishokki on luonnollinen osa kulttuuriin sopeutumista. Se on vuoristorata, jossa tunteet poukkoilevat aina ihannoinnista turhautumiseen.

Kulttuurishokki on luonnollinen osa kulttuuriin sopeutumista. Se on vuoristorata, jossa tunteet poukkoilevat aina ihannoinnista turhautumiseen. Ajan myötä alun “kuherruskuukausi” (engl. honey moon) vaihtuu vihamieliseen kriisiin (engl. hostility), josta toivuttua (engl. recovery) aletaan vähitellen sopeutua paikalliseen kulttuuriin (engl. adaptation). Lyhyillä matkoilla ehditään yleensä kokea vain “kuherruskuukausi”, jolloin kaikki on vielä uutta, ihanaa ja eksoottista.

Kun kaikki ottaa päähän

Kulttuurishokin vaikein vaihe on kuherruskuukautta seuraava kriisi. Tämä on vaihe, jolloin mikään ei vieraassa kulttuurissa miellytä – ei kieli, ei ruoka, ei valuutta, eivätkä nukkumaanmenoajat. Ruoat ovat kaupassa epäloogisessa järjestyksessä, juoksevan veden puute tekee vaatteiden pesusta hankalaa, ihmiset nauravat “väärille asioille”, öinen kaupungilla liikkumiskielto tuntuu rajoittavalta. Rattijuopot, ikuinen tinkiminen ja ihmisten väärät neuvot osoitteita kysyessä ärsyttävät ja ahdistavat.

Kriisi on vaihe, jolloin omat arvot, uskomukset, normit ja perinteet nousevat pintaan. Huomaat, ettet kuulu joukkoon. Ajattelet eri tavoin kuin muut, etkä esimerkiksi tunne samoja samoja lastenlauluja, julkkiksia tai televisio-ohjelmia kuin paikalliset ystäväsi. Se, etteivät asiat eivät toimi totutulla tavalla, aiheuttaa syvää turhautumisen, epävarmuuden, masennuksen ja ahdistuksen tunnetta, jota puolestaan seuraa esimerkiksi ylenpalttinen väsymys, omiin oloihin vetäytyminen, koti-ikävä, ärsyyntyminen ja/tai turhautuminen. Mutta kun kriisistä nousee, alkaa olo ulkomailla hymyillä.

Kulttuurishokkiterapiaa vuoristorata

Paluushokki kaikkein pahin

Mutta entä paluushokki? Entä, kun tämän henkisen vuoristoradan jälkeen saapuu päivä, jolloin on aika palata “kotiin”? Päivä, jonka on tiennyt jossain vaiheessa koittavan ja johon on etukäteen valmistautunut, jota on kenties jopa odottanut hullun lailla pitkän ulkomailla oleskelun jälkeen. Hetki, jolloin on aika nähdä jälleen sukulaiset ja ystävät, tutut kotikulmat, oranssit postilaatikot, K-kaupat ja kuusimetsät. Entä silloin?

Siinä, missä ihminen ulkomaille lähtiessään tietää odottaa erilaisuutta ja tuntematonta, kotiin palatessaan hän luulee tietävänsä, mitä tuleman pitää.

Kulttuurienvälisen vuorovaikutuksen asiantuntijat tuntuvat olevan yhtä mieltä siitä, että paluushokki on yksilölle usein jopa huomattavasti kulttuurishokkia haastavampi. Siinä, missä ihminen ulkomaille lähtiessään tietää odottaa erilaisuutta ja tuntematonta, kotiin palatessaan hän luulee tietävänsä, mitä tuleman pitää. Ja tämä puolestaan johtaa pettymykseen – ihminen kun ei osaa ennustaa tulevaa.

Keskellä tuntematonta tuttua

Itse asuin ensimmäisen kerran ulkomailla kahdeksanvuotiaana. Muistan edelleen, miltä tuntui palata synnyinseuduilleni yhden USA:ssa vietetyn kouluvuoden jälkeen. Kaikki Suomessa tuntui jämähtäneen paikoilleen, ja samalla vuosi oli tarpeeksi pitkä aika siihen, että paras ystäväni oli löytänyt itselleen uuden, parhaan ystävän. Kun perheeni muutti Itävallasta takaisin Suomeen ollessani 17-vuotias, koin saman uudelleen. Yhtäkkiä olin taas keskellä vanhaa ja tuttua, mutta oman elämäni lisäksi myös muiden elämät olivat poissaoloni aikana liikkuneet eteenpäin. Vain eri suuntaan kuin omani.

Paluushokin vaiheet muistuttavat pitkälti kulttuurishokin vaiheita: aluksi ollaan iloisia kotiinpaluusta (mikä ei tietenkään pidä jokaisen kohdalla paikkaansa), kunnes yhtäkkiä pudotaankin täydelliseen tyhjyyteen. Ystävät ovat töissä, sukulaisilla on omat aktiviteettinsa ja töiden ulkopuolellakin heillä tuntuu olevan kalenteri täynnä tekemistä. Kaikilla muilla on velvollisuuksia ja rutiineja, paitsi sinulla, jolla ei kauan reissussa olleena ole välttämättä kotimaassa edes omaa kotia. Vanhempien nurkissa seinät sen sijaan alkavat aikuisiässä helposti kaatua päälle.

Mikä on muuttunut?

Paluushokki on vaikea siksi, että ihmisen yhteenkuuluvuuden tunne on koetuksella. Juuri, kun olet toistuvien kriisien jälkeen sopeutunut vieraaseen kulttuuriin, oletkin jälleen vieras omassa kulttuurissasi. Mikäli kyseessä on ollut pitkä reissu, saatat tuntea huomattavasti enemmän yhteenkuuluvuutta muiden reissaajien ja nomadien kanssa, kuin Suomessa asuvien tuttaviesi kanssa. Paitsi että he eivät jaa kokemuksiasi, he eivät välttämättä edes ehdi, halua tai jaksa kuunnella kertomuksiasi tuoreesta matkastasi.

Kaikki elämässä muuttuu ja virtaa, mutta ulkomailta kotiin palatessa tämä konkretisoituu pelottavan selkeästi.

Niin muutoksen hyväksyminen kuin sen torjuminenkin tekevät kotiinpaluusta haastavaa. Kaikki elämässä muuttuu ja virtaa, mutta ulkomailta kotiin palatessa tämä konkretisoituu pelottavan selkeästi. Ympäristö tuntuu vieraalta, koska sen on olettanut olevan jotain mitä se ei ole. Joko se tuntuu jämähtäneen paikoilleen tai muuttuneen liikaa. Joko olet itse muuttunut matkan aikana tai ympäristö on muuttunut poissaolessasi. Ihmissuhteet ovat muuttuneet, tunteet ovat muuttuneet, ajatukset ovat muuttuneet. Ihminen miettii, kuka on muuttunut: minä itse, muut, ei kukaan vai kaikki?

Kulttuurishokkiterapiaa home

Vinkkejä paluushokista selviytymiseen

Vaikka sekä kulttuurishokki että paluushokki ovat haastavia ja raastavia kokemuksia, hyvä uutinen on, että molemmista selviää. Ne vaativat sekä sinulta että sinua ympäröiviltä ihmisiltä joustavuutta, ymmärrystä, sopeutumista, epävarmuudensietokykyä ja ennakkoluulottomuutta. Ja ennen kaikkea, niin kulttuuri- kuin paluushokkikin vaativat aikaa. Älä siis ahdistu — ajan kanssa paikka kuin paikka ottaa sinut kyllä vastaan, mikäli niin haluat! Pidä myös mielessäsi seuraavat vinkit.

1. Hyväksy muutos
Muista palaavasi tuttuun, mutta uuteen ympäristöön. Älä siis etukäteen oleta asioiden olevan niin kuin ne olivat ennen lähtöäsi, tai muuttuneen samaan tahtiin kuin sinä.

2. Etsi vertaistukea ja kerro ihmisille tunteistasi
Mikäli kotiinpaluu on vaikea, ympäröi itsesi ihmisillä, jotka ovat valmiita kuuntelemaan ja tukemaan sinua. Empaattiset ihmiset ymmärtävät kyllä kriisisi.

3. Pidä itsestäsi huoli
Liiku, syö terveellisesti ja nuku. Pidä siis huoli perusasioista, jotka vaikuttavat hyvinvointiin. Mikäli olet jo valmiiksi masentunut, sänky, sipsipussi ja viina tuskin parantavat oloasi.

4. Keskity tulevaan, älä menneeseen
Älä mieti, miksi et jäänyt ulkomaille tai mistä olet jäänyt paitsi poissaollessasi. Nyt on loistava mahdollisuus miettiä, mitä haluat elämässäsi muuttaa ja mihin haluat suunnata.

5. Anna itsellesi aikaa
Ihan niin kuin kulttuurishokki, myös paluushokki on prosessi, joka vie oman aikansa. Älä siis hätäile – ennemmin tai myöhemmin sopeudut, jos todella haluat. Ja ellet halua, mikä estää sinua lähtemään uuteen seikkailuun?

 

Kuvitus: Zoluart

Tällä palstalla tarkastellaan kulttuurieroja, kielenkäyttöä ja muita kulttuurisidonnaisia ilmiöitä. Haluatko tietää, miten jossakin toisessa kulttuurissa toimitaan ja miksi, tai miten sopeutua vieraaseen kulttuuriin? Lähetä kysymyksesi osoitteeseen sissi@seikkailijattaret.fi ja kulttuurishokkiterapeutti vastaa!

Kulttuureja sekä työkseen että liftauksen ja pyöräilyn puitteissa tulkitseva idealisti, jota kiehtovat eksentriset elämäntavat, vieraat kielet ja ihmistenvälinen vuorovaikutus. Tien päällä kohtaamiset vievät mennessään, mutta levoton mieli meditoi mieluiten kylmän kallion kainalossa, korkealla yläilmoissa ja sinisten merten syvyyksissä. Valloittaa virtuaalisesti maailmaa pseudonyymillä Strangerless ja kertoo samannimisen blogin alla tarinoitaan englanniksi.

Vastaa

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.

Palaa Alkuun