Tiesitkö, että Australian sisältä löytyy toinen pikkuvaltio? Et löydä sitä kartasta, sillä Australia on yrittänyt pitää salaisuuden itsellään jo lähes 50 vuotta. Hongkongin kokoisen Hutt Riverin Ruhtinaskunnan prinssi Leonard haistatti pitkät valtiovallalle ja perusti oman valtion. Hutt Riverin viihdyttävä historia on kertomus sisusta ja hiukan erilaisesta itsenäisyystaistelusta.
Punainen hiekka pöllysi, kun kurvasimme kenguruiden ruumiiden reunustaman tien päässä sijaitsevalle Hutt Riverin valtion rajalle. Ensimmäisenä meidät otti vastaan jokaiseen ruumiinaukkoon tunkevat kärpäset.
Hutt River näyttää päällepäin enemmän tavalliselta maatilalta kuin ruhtinaskunnalta, jättimäistä prinssi Leonardin pään patsasta lukuunottamatta. Australian puolella maahanmuuttoviranomaiset loistivat poissaolollaan. Virallisesti Australia ei tunnusta Hutt Riverin olemassaoloa.
Ei sitä joka päivä tavata valtionpäämiehiä reissussa. Vielä harvemmin itse prinssi leimaa rajalla passisi. Hänen korkeutensa prinssi Leonard otti meidät vastaan vaatimattomasti kauluspaidassa ja farkuissa, pahoitellen hidasta olemustaan. Pötyä. Vaikka miehellä oli ikää 88 vuotta, Leonard oli hyvässä kunnossa. Ja vaikka erikoinen persoona, Leonard on älykäs ja muun muassa itseoppinut fyysikko. Ei unohdeta sitä, että yksin hän voitti kokonaisen valtion.
Oli vaikea olla miettimättä, onko koko homma seinähullun miehen kieli poskessa vääntämä vitsi. Mutta prinssi Leonardille oman valtion perustaminen ei ollut koskaan vitsi. Vaakalaudalla oli perheen elanto.
Vielä 1970-luvulla prinssi Leonard oli tavallinen maatalon isäntä. Kaikki alkoi valtavasta vehnäsadosta, josta Länsi-Australian vehnäkiintiöt sallivat myydä vain sadasosan.
Kun protestit kaikuivat kuuroille korville, mies sai tarpeekseen ja julisti erottavansa tonttinsa Australiasta. Itsenäisyysjulistusta seurasi ensin maatilan muuttaminen demokraattiseksi kuningaskunnaksi kansainvälisiä lain koukeroita ovelasti hyväksikäyttäen. Tätä seurasi sodanjulistus Australiaa vastaan. Australian joukot eivät koskaan ilmestyneet, ja prinssi Leonard rakensi Hutt Riveristä kukoistavan valtion.
Ylpeänä hänen majesteettinsa esitteli pölyisiä kirjeitä valtionpäämiehiltä ympäri maailmaa. Hutt Riverin itsenäisyyden vuosipäivänä itse Kuningatar Elisabet II oli lähettänyt onnittelunsa. Asiakirjojen joukossa oli myös kirje hallitukselta, jossa myönnettiin Hutt Riverin oikeudet, mutta pyydettiin vastapalveluksena hiljaisuutta, jotta ihmiset eivät innostuisi matkimaan miestä.
Hutt Riverin prinssin maine on kuitenkin kiirinyt. Tänä päivänä Australian sisältä löytyy puolet maailman mikrovaltioista ja lukuisia keisareita, kuninkaita ja muita hallitsijoita.
Olisiko prinssi Leonardilla kenties neuvoa, kuinka perustaa oma valtio? Sulttaanitar Anna ei kuulosta hullummalta. “Me täällä Hutt Riverillä emme voi valitettavasti antaa neuvoja valtion perustamiseen”, Leonard vastasi kohteliaasti.
Australian hallitus epäilemättä toivoi, että Leonardin siirryttyä tuonpuoleiseen koko asia katoaisi. Leonardin jälkeläisillä on kuitenkin samaa taistelutahtoa kuin isällään. Viime vuonna Leonard astui syrjään ja luovutti kruununsa pojalleen prinssi Graemelle. Tilaisuutta juhlistettiin kurkkuvoileivillä. Australian pääministeri ei päässyt kiireiltään mukaan juhlallisuuksiin.
En voinut olla tuntematta muuta kuin syvää ihailua tätä vahvaa ja rohkeaa miestä kohtaan. Prinssi Leonard ei ujostellut nousta vastarintaan uskomansa asian puolesta. Kauan eläköön Hutt Riverin Ruhtinaskunta!
