Pai on Pohjois-Thaimaan must jokaisen boheemin matkailijan listalla. Jo aikoinaan niin sanotulle hippireitille kaiketi kuulunut pieni kaupunki onnistuu edelleenkin valloittamaan yhteisöllisellä ja lämpimällä tunnelmallaan. Paihin on helppo ihastua, Paihin on helppo jäädä jumiin. Niin kävi myös minulle ja sisäinen hippini hymyili.
Olin jo vuosia sitten kuullut Pohjois-Thaimaassa sijaitsevasta Pain kylästä. Taisi olla jo ensimmäisellä Kaakkois-Aasian reppureissullani, kun suositumman Chiang Main pienempi naapuri jäi mieleeni Lonely Planetin sivuilta. Tuolloin Pai jäi välistä ja suuntasin ystäväni kanssa Pohjois-Thaimaan viidakoiden kautta Laosiin. Tästä on aikaa jo yli kymmenen vuotta, melkein jo 15 vuotta.
Nyt suuntaisin Pohjois-Thaimaahan, koska suunnitelmissani oli mennä hiljentymään hetkeksi buddhalaiseen luostariin, josta olin kuullut. Luostari sijaitsee noin parin tunnin matkan päässä Paista, joten suunnitelma oli selvä: aloittaisin kolmen kuukauden reissuni tällä kertaa virallisesti Paista.
Bussimatka Chiang Maista Paihin kesti noin kolme tuntia ja minua oli varoiteltu tieosuuden sadoista mutkista, joitä on yhteensä 762). Mutkat unohtuvat kauniita maisemia katsellessa, mutta matkapahoinvoinnista kärsiville matka saattaa olla varsin pirullinen.
Perille saavuttuamme hyppäsin pois bussista ja ennen Airbnb:stä kahdeksi yöksi varaamaani majapaikkaan siirtymistä tunnustelin hetken Pain tunnelmaa ja nautiskelin herkullisesta aamiaisesta. Tunnelma otti heti valtaansa ja tiesin ihastuvani. Oikein aavistin.
Lukuvinkki Seikkailijattarissa: Missä sijaitsee aidoin Thaimaa
Thaimaan Pain tunnelmaa
Pai on kotoisa. Se on helppo ja kompakti, olematta tylsä. Pai on yllättävä ja monikerroksinen. Kun luulee jo nähneensä kaiken, löytää jotakin uutta.
Keskustan kadut ovat mukavasti käveltävissä, eikä liikenteen melu ole häiritsevää. Pienet kujat ovat täynnä vegaaniravintoloita, kahviloita, katukeittiöitä, korukauppoja, vaatekauppoja ja hierontapaikkoja. Boheemius ja jopa hippeys on läsnä, sekoittuneena kaupallistuneempaan ja vuosien saatossa kasvaneeseen Paihin.
Keskustan läpi virtaa joki, elämän rytmi Paissa on yhtä hidasta kuin pienen joen virtaaminen – ainakin päiväsaikaan. Illalla taas Pai sykkii ja keskustan jokailtaisten ruokamarkkinoiden jälkeen monet siirtyvät baareihin juhlimaan. Kyllä, myös bilekansa on löytänyt Pain.
Elämä sijoittuu joen molemmin puolin. Joki ylitetään heiveröisiä bambusiltoja pitkin. Jopa Pain keskusta-alueella löytää edelleen maaseutua lehmineen, puhumattakaan kissoista tai koirista. Leppoisa tunnelma kutsuu vain olemaan ja makoilemaan riippumatossa, hidastamaan. Tämä sopi minulle, tätä tarvitsin.
Pain upeat vuoristomaisemat
Paissa kannattaa ehdottomasti vuokrata skootteri. Skootteri antaa vapauden hurauttaa keskustan ulkopuolelle, aina vuoristoon asti. Maisemat ovat henkeäsalpaavan kauniit ja hiljaisia teitä pitkin kiitäessä mieli lepää. Lähistöllä on vesiputouksia ja maisemapaikkoja, jopa kuumalähdekylpylöitä. Alueella on myös paljon elefanttibisnestä, mutta ota tarkkaan selvää, kenen toimia tuet ja muista, että elefantti ei ole ratsastusta varten.
Halvimmat lomamatkat juuri nyt
Sisältää lennot ja hotellin
Pohjois-Thaimaan Pai on nautiskelijan paratiisi
Kuten mainittu, Pai on täynnä loistavia ruoka- ja juomapaikkoja. Vegaaneille ja vegetaristeille se taitaa olla yksi Thaimaan parhaista paikoista. Ruokaa on kaikkialla ja itse olisin vain voinut syödä aamusta iltaan, välillä ottaen ehkä nokoset riippumatossa tai käydä hieronnassa. Välillä käydä hieman turkiskelemassa lähiseutuja ja syödä taas lisää. Itse asiassa, juuri näinhän minä toiminkin.
× Lukuvinkki Seikkailijattarissa: Thaimaan Koh Tao on sukellusparatiisi ×
Inspiroiva Pai
Pai on inspiroiva. Kaupungissa oleilee paljon monen alan taiteilijoita ja tämä näkyy ja tuntuu. Eräänäkin iltana istuskelin lämminhenkisessä kahvilassa ja kuuntelin hymyissä suin, kun kolme muusikkoa jammailivat ja soittivat upeasti.
Paissa on paljon taitoa ja osaamista ja alueella järjestetään monenlaisia työpajoja kokkauskursseista hengitysharjoituksiin, macrame-sidontaan ja sirkustemppuiluun. Kyseessä on todellinen taiteen ja taitojen kehto.
Jumissa Paissa
Sanotaan, että Pai vie mukanaan. Se koukuttaa. Näin kävi minullekin ja vietin loppujen lopuksi Paissa yli viikon päivät. Kävin välillä luostarissa ja palattuani Paihin, päätin jäädä, vaikka samaan aikaan kutsumus kohti saaria ja kuumuutta kohti oli voimakas. Pain ainoa huono (joidenkin mielestä hyvä) puoli onkin, että vuoriston yöt olivat yllättävän kylmiä. Itse ainakin palelin iltaisin. Tämä miinuspuoli unohtui jo aina heti aamulla, kun kaunistakin kauniimpi vuoriston usva alkoi hälventyä ja kun ensimmäiset auringonsäteet alkoivat lämmittää ihoa.
Pai, ihana Pai. Sinulle oli vaikea sanoa Bye, Bye, mutta nämä hyvästit eivät tainneet olla lopulliset.
