Sarajevo, missä se edes on? Monille maa nimeltä Bosnia ja Hertsegovina aiheuttaa ensimmäiseksi ajatuksen sodasta, eikä Sarajevo nouse kaupunkikohteiden listalle. Vaikka maassa näkyykin edelleen todella vahvasti sodan jäljet ja talojen seinustat ovat luotien lävistämiä, maa ei ole enää sotilaiden temmellyskenttä vaan erittäin kiinnostava matkakohde täynnä historiaa ja kaunista luontoa.
Kerroinkin jo kävelleeni Montenegrosta Bosnian ja Hertsegovinan puolelle. Balkanin reissullani noin kuukausi sitten en kerennyt Bosnian ja Hertsegovinan kiinnostavaa maata kovinkaan syvällisesti tutkia vaan sain kaikesta vain todella pienen pintaraapaisun. Se pintaraapaisu sai kuitenkin mielenkiintoni heräämään sen verran, että sinne haluan joskus uudelleenkin.
Saavuin Sarajevoon bussilla, joka poimi minut ja argentiinalaisen reissututtavani kyytiin jostakin päin maan itärajaa. Bussimatka Montenegron rajan tuntumasta kesti noin pari tuntia ja bussi jätti meidät jonnekin Sarajevon esikaupunkialueella sijaitsevalle bussiasemalle, ei niin kauniiseen lähiöön.
Esikaupunkialueella täytimme vatsamme pizzoilla. Omassa vegepizzassani oli muun muassa kurkkua. Hmmmm, erikoista. Maailmalla tuntuu muutenkin, että pizzan täytteeksi oikeasti käy ihan mikä hyvänsä, mitä kaapista löytyy. Siitähän se pizzan ajatus alunperin on tainnut lähteäkin.
Kävelimme rinkkoinemme jonkin aikaa, kunnes alkoi tuntua, että ei se keskusta ihan lähellä voi olla. Alkuun kävelimme luodinreikiä olevien, valtavien kerrostalojen välissä ja sen jälkeen alue muuttui omakotitaloalueeksi. Paikalliset opastivat meidät hyppäämään sporan kyytiin ja suuntaamaan vanhaan kaupunkiin. Sinne siis.
Sarajevon tunnelmaa
Sarajevo sijaitsee Sarajevonlaaksossa ja on siitä syystä aika pitkänmallinen kaupunki. Koska se sijaitsee laaksossa, se ei käytännössä voi laajentua kuin pituussuunnassa. Molemmin puolin kohoavat kukkulat ovat tietysti alkaneet myös täyttyä asunnoista. Kaiken kaikkiaan kaupungin alueella arvioidaan asuvan noin 450 000 ihmistä.
Raitovaunun päätepysäkki sijaitsi vanhassa kaupungissa. Ystäväni oli menossa sohvasurffaamaan, mutta minun oli löydettävä itselleni hostelli yhdeksi yöksi. Se löytyikin erittäin hyvältä sijainnilta. Siisti hostelli ja kerrossängyn hinta oli 10 euroa. Tämä tuntui helpolta ratkaisulta. Kamat siis sinne ja äkkiä – halusin päästä ottamaan kaiken irti Sarajevosta, mitä nyt alle vuorokaudessa ehtisi.
Uuden ystäväni sohvasurffi-isäntä haki hänet piakkoin ja tämän jälkeen olin taas hetken omillani. Samoilin pitkin Sarajevon katuja ja fiilistelin tunnelmaa. Mukulakivikatuja, matalia rakennuksia ja tunnelmaa. Kauppoja, kahviloita, ravintoloita. Myymälät ovat levittäytyneet kaduille ja joka puolella ihmiset viettävät aikaa ulkona. On kulkukoiria ja kulkukissoja. Kulkueläimet ovat harvinaisen ystävällisiä, ihania! Voinko vain adoptoida ne kaikki?
Sarajevo – pärjääkö siellä englannilla?
Ihmiset puhuvat jonkin verran englantia ja Sarajevossa on helppo kommunikoida paikallistenkin, varsinkin nuorten, kanssa. Sarajevossa on suuri kirjo eri uskontojen edustajia. Kirkot, moskeijat ja synagogat ovat katukuvassa vierekkäin. Kukkulan rinteillä näkyy isoja hautausmaita valkoisine hautakivineen. Tavallaan Sarajevon voisi kuvitella olevan samanhenkinen kuin vaikka Istanbul ja välillä kebabeja syövät ihmiset saivat minut epäilemään, missä maassa edes olin.
Vietin aikaa kaupungilla iltaan asti ja illalla tutustuin hostellilla hauskaan saksalaiseen reissaajaan, joka kutsui minut hänen ja muiden reissaajien kanssa toiselle hostellille kokkailemaan. Lähdin tietysti! Ruoka oli muuten superherkullista ja kokkailimme kaikki yhdessä. Hinta kolmen ruokalajin illalliselle oli ystävällinen halaus.
× Lukuvinkki: Minne mennä Suomessa? ×
Sarajevon yöelämä on kuulemma loistava! Kaupunki on vilkas ja eloisa. Me jumituimme hostellille ja koko yöelämä jäi minulta tältä kertaa kokematta. Halusin myös herätä aamulla ajoissa, jo kukon laulun aikaan, vaeltelemaan vielä muutamaksi tunniksi heräilevän kaupungin kaduille ennen kahdeksan tunnin bussimatkaa takaisin Kroatiaan, josta lentoni lähti takaisin kohti Suomea.
Vanhakaupunki ei tunnu läheskään samanlaiselta turistirysältä kuin esimerkiksi Dubrovnikin vanhakaupunki. Juu, olin aika järkyttynyt Dubrovnikin muutoksesta ja niistä risteilyalusten valtavista turistijoukoista. Fiilis Dubrovnikissa vuonna 2013 ei ollut enää sama kuin vuonna 2006, jolloin rakastuin tuohon kaupunkiin. Noh, asiat vain muuttuvat ja se on hyväksyttävä.
Sarajevossa on kiva ja leppoisa tunnelma. Aurinko lämmitti ja viileän vuoristoseudun jälkeen oli huikeata saada taas tepastella kesäkengissä. Rakennukset ovat mukavan rosoisia ja hieman ränsistyneitä. Kaupunki tuntuu kotoisalta ja lämpimältä ja minua ei pelottanut missään. Oli hauskaa vain tutkiskella ja ihmetellä tuota uutta kaupunkituttavuutta, jonne haluan ehdottomasti vielä takaisin. Nyt sain todellakin vain pienen pienen pintaraapaisun tuosta varmasti suureksi hitiksi nousevasta Balkanin ”pikku Jerusalemista”!.
Vink, vink! Norwegian lentää Sarajevoon ja lentoja voi saada välillä todella halvalla. Suosittelen!