Anna Laitinen on Suomen menestynein naiskiipeilijä sekä köysikiipeilyssä että boulderissa. Suomessa häntä pitävät vain maantieteen opinnot sekä työ Helsingin Ruoholahdessa sijaitsevalla Kiipeilyareenalla, mutta työksi muuttunut intohimo ja yhdysvaltalainen poikaystävä vievät maailmalle aina kun mahdollista.
1. Kuka olet?
Anna Laitinen, suomalainen kalliokiipeilijä.
2. Mottosi tai voimalauseesi
”Kehitys loppuu tyytyväisyyteen”, joka liittyy lähinnä treenaamiseen. Ulkokiipeilyssä, joka on itselleni kaikkein rakkainta, voisin käyttää esimerkiksi tätä todella kulunutta mottoa: ”mikä ei tapa, se vahvistaa”.
3. Ikimuistoisin kohtaaminen matkalla
Nyt eroahdistuksen ajankohtaisuuden vuoksi mieleeni tuli nykyisen poikaystäväni tapaaminen Ranskassa kiipeilyreissulla. Kiipesin ystävieni kanssa aina aamusta asti iltapimeään, kunnes täytyi jatkaa otsalamppujen turvin. Nykyinen poikaystäväni teki samaa ystävänsä kanssa, ja siitä se sitten lähti. Kaukosuhde yhdysvaltalaisen kanssa on haastavaa, mutta todellakin sen arvoista. Saapahan matkusteltua enemmän!
4. Unohtumattomin seikkailu tai elämys
Olin eksynyt Helsingin yliopiston geoinformatiikan maisterivaiheen kurssille, ja professori esitteli yliopiston tutkimusprojekteja Kenian Taitavuorilla. Muistan, kuinka sykkeeni kohosi ja pistin professorille meiliä samantien, vaikka olin vasta opiskelujeni alkuvaiheessa, eikä edes kanditutkimus ollut lainkaan ajankohtainen. Reilun viikon kuluttua istuinkin jo kaksikerroksisessa lentokoneessa matkalla Keniaan suunnittelemaan tulevaa kandiani, auttamaan tutkijoita kaivamaan termiittipesiä ja tutkimaan, olisiko tutkimusaseman ympäristössä mahdollista kehittää kalliokiipeilyä. Olin kuunellut ”ei-kiipeilevän” hehkutuksia alueen jyrkänteistä ja tajusin isäni tehneen aiemmin samaa hehkutusta mökkiympäristömme pulkkamäistä. Mitä tulikaan tehtyä… Ei ainakaan ajateltua.
Taitavuorilla ilmassa oli taikaa. Tutkiskelin kaikkea ympärillä tapahtuvaa kaikki aistit valppaina. Tutkijoiden mukana oleminen mahdollisti pääsyn paikkoihin, jonne en muuten olisi tajunnut mennä. Ihmiset, joita tapasin olivat onnellisimpia ja avuliaimpia ihmisiä, joita olen koskaan kohdannut. Mieleni ja sydämeni palaavat Keniaan aina tasaisin väliajoin. Eläminen paikallisten keskuudessa, eeppiset rämpimiset sademetsissä, olematonta leijonaa pakoon juokseminen savannilla ja yöllisen sateen kuunteleminen hyttysverhon sisällä ovat asioita, jotka eivät unohdu koskaan.
5. Mikä on upein tai erikoisin majapaikka, jossa olet yöpynyt?
Ensimmäiseksi tuli mieleen yö savannilla paikallisen perheen luona. Perheen äidin valmistaman kananluisen riisiaterian jälkeen painuin pehkuihin vatsa kurnien, mutta hymyillen. Onneksi löysin laukustani tutkimusaseman puusta keräämäni avokadon. Heräsin aikaisin aamuyöllä lasten valmistautuessa kouluun ja kuulin, kuinka he juoksivat ilman kenkiä uuden jalkapallonsa kanssa aamutunnille. Voisinko oppia jotain näiltä ihmisiltä?
6. Pelkäätkö matkoilla jotakin?
Luonnollisesti ryöstämistä ja kaikkia vastaavanlaisia matkaajan painajaisia, mutta harrastukseni vuoksi myös jumiin jäämistä vammautumisen vuoksi. Yksi karmaisevimmista kokemuksista on ollut mielikuvitusleijonaa pakoon juokseminen eksyttyäni savannilla termiittipesiä kartoittaessa. Pelot ovatkin usein aiheettomia ja oman vilkkaan mielikuvituksen aiheuttamia.
7. Paikka, jonne aina palaat
Valitettavasti Suomeen on toistaiseksi telakoiduttava aina hetkeksi. Mielessäni palaan aina Coloradon vuorille poikaystävän luokse sekä Taitavuorille.
8. Pakkaan matkalle mukaani aina…
Kiipeilytossut.
9. Minkä neuvon antaisit muille naismatkaajille?
Hakuna matata. Säätäjänä olen oppinut, että asioilla on aina tapana järjestyä.
10. Matkailu on opettanut minulle…
Avoimuutta ja luottamusta ihmisiin.
Katso Anna Laitisen englanninkielinen haastattelu Epic TV:n sivuilta.
Kuvat: ©Matty Hong
Tällä palstalla esittelemme upeita ja inspiroivia seikkailijattaria.
