Postikortti Idahosta
Hey ho, Idaho!
En ole juuri koskaan tehnyt uudenvuodenlupauksia. Vuoden vaihtuessa raapustin kuitenkin blogipostaukseen tavoitteita tälle vuodelle, ja enpä sitä kirjoittaessa vielä tiennyt kuinka nopeasti ehkä epätodennäköisin niistä tavoitteista tulisi toteutumaan. Halusin siis käydä tänä vuonna Idahossa.
Olin tarkkaillut lentoja Seattleen ystäviäni tapaamaan jo useamman viikon, kun nappasin viimein tammikuun lopulla lennot. Muutaman päivän sisällä olimme jo laatineet amerikkalaisen ystäväni kanssa alustavan suunnitelman talviselle roadtripille. Lähtisimme Jacksoniin, Wyomingiin tapaamaan hänen sukulaisiaan helmikuun lopulla…. Ja mikäs siinä matkan varrella kätevästi olisikaan? No tietenkin Idaho.
Moni ystäväni suhtautui Idahoon lähinnä naureskellen. Mitä sinä siellä oikein haluat nähdä, eihän siellä mitään ole!
Menomatkalla ajelimme Portlandista, Oregonin ja Washingtonin halki kohti Idahoa ja Montanan länsiosia. Sillä suunnalla Idahoa olin käynyt useamman kerran ennenkin, mutta vasta saapuessamme Idahon itäpuolelle Grand Tetonin kansallispuiston toiselle puolen ymmärsin kuinka hienoja maisemia tästäkin osavaltiosta löytyy. Ja juuri näistä syistä tykkään matkustaa USA:ssa sinne, minne harva ulkomaalainen eksyy.
Vietimme muutaman päivän Wyomingin puolella Jacksonissa hiihtäen, lumilautaillen ja maisemia ihaillen, mutta viikonlopuksi palasimme takaisin Idahon puolelle ja ajoimme kohti Twin Fallsin lähellä sijaitsevia vesiputouksia Shoshone Fallseja. Nämä putoukset tekivät vaikutuksen, vaikka onhan noita putouksia tullut Yhdysvalloissa nähtyä!
Twin Fallsista jatkoimme matkaa kuuluisan Oregon Trailin reittiä seuraten kohti osavaltion pääkaupunkia Boisea. Idaho on tunnettu maankuuluista perunoistaan ja kävimmekin Boise Fry Companyssa nauttimassa ranskalaisia, jotka valmistetaan paikan päällä alusta asti lähes kymmenestä eri perunalajikkeesta, ja jossa hampurilaiset ovatkin ranskalaisten lisuke. Kastikebaarista sai valita lukuisista eri majoneeseista ja ketsupeista. Omaksi suosikiksi nousivat sinertävät Purple-perunat mustikkaketsupilla – NAM!
Iltapäivän vietimme Bogus Basinissa Boisen yläpuolella sijaitsevassa vuoristossa, jossa olisi päässyt laskettelemaankin. Itse olin kuitenkin nyrjäyttänyt nilkkani Jackson Holessa, joten tyydyin kuskin ja valokuvaajan rooliin.
Haikein mielin lähdimme maanantaina Boisesta takaisin kohti Oregonia. Haluaisin vielä palata tutkimaan Idahon lukuisia kuumia lähteitä kesäisemmällä kelillä. Ehkä tämä toiveen ääneen esittäminen toimii tälläkin kertaa enteenä tulevalle!
Idaho — you da ho!
Terkuin,
Kea
