Kliseet ovat löytäneet tiensä huulilta myös sisustukseen ja Instagram-feediin. Onko viisauksien jakeleminen pelkkä pinnallinen trendi, vai ovatko ihmiset oikeasti syvällisempiä kuin ennen?
Veikkaan, että monille tuttu Live love laugh -taulu tulee helposti ostettua sen enempää ajattelematta − onhan se kaunis ja suosittu. Ystävä jakelee someen fraaseja unelmien tavoittelusta. Hän on elämänhaluinen ja positiivinen − vai onko sittenkään?
Mietimmekö koskaan sen syvällisemmin, mitä nämä lyhyet, mutta voimakkaat fraasit pitävät sisällään? Voimakkaita ne ovat vain antaessasi niille vallan. Ei taulu seinällä muuta elämääsi, muutos lähtee sinusta itsestäsi.
Elätkö, vai oletko?
”Live, love, laugh” eli suomeksi “Elä, rakasta, naura”. Voimme pureutua jo kolmeen ensimmäiseen kirjaimeen: E, L ja Ä. Elätkö, vai oletko? Olen itse kokeillut molempia. Mielestäni näillä kahdella on suuri ero. Eläminen on tiedostamista ja hetkestä nauttimista. Oleminen on ajelehtimista ilman ajatusta. Olen jopa kokeillut tiedostettua olemista, kun kieltäydyin elämisestä tavoitellessani unelmaani. Sydän ja sielu huusivat vereslihalla, mutta en kuunnellut.
Negatiivisuus rajoittaa
Life is only as good as your mindset. Ei elämä muutu paremmaksi, jos sen moottorina jyllää negatiivinen ja voimaton ajattelutapa. Tai oikeastaan negatiivisuus on pirun voimas voima, nimittäin vetämään sinua kauemmas haaveistasi.
Usein kliseet saavat vastaukseksi tuhahduksen juurikin siitä samasta syystä, miksi niitä tulisi arvostaa. Ne ovat ansainneet paikkansa kuluneiden totuuksien joukossa.
“Älä anna unelmiesi olla vain unelmia”− tottele nyt!
Mistä sinä siis unelmoit? Tuntuuko unelmasi niin kaukaiselta ja mahdottomalta, ettei siitä edes uskalla haaveilla? Tuntuuko, että jollain toisella on jotain, mitä et koskaan voisi saavuttaa? Sinäkin voit toteuttaa saman, muttet ilmaiseksi.
Tiedän, kaikilla ei ikävä kyllä ole mahdollisuutta unelmiensa perään juoksenteluun, sen on viimeistään maailmalla matkailu opettanut, mutta nyt ei keskitytä siihen. Etenkin meistä länsimaisista monilla on erittäin etuoikeutettu asema ja ainakin periaatteessa mahdollisuus toteuttaa villeimpiäkin unelmiamme. Meille elämä on usein tehty niin helpoksi, että ainakin itseäni laiskottaa joskus jopa toisen kahvikupin hakeminen. Kun asiaa tarkastelee uusissa mittasuhteissa, kutistuu epäonnistumisen pelko merkittävämpien asioiden rinnalla, ja moinen laiskotus hävettää vietävästi.
Tee töitä unelmiesi toteutumisen eteen
Unelmien eteen täytyy tehdä töitä ja uhrauksia. “Jos unelman saavuttaminen on liian helppoa, ei se ole tarpeeksi suuri”, olet ehkä kuullut kyseisen sanonnan? En mene siitä kuitenkaan takuuseen, sillä kuinka voisimme määritellä mikä on “tarpeeksi suuri” unelma? Entä mitä tarkoittaa “liian helppoa”? Jos todella haluan jotain tarpeeksi paljon, en silloin saa sitä mielestäni, enkä pysty elämään sitä ilman. Onko täällä muita samanlaisia? Voit siis joko lähteä unelmasi perään, tai koittaa vaientaa mielen sopukoista pulppuavat haaveet.
Ole rehellinen itsellesi, anna unelmoinnille lupa ja tavoittele unelmiasi tiedostaen, tästä päivästä eteenpäin! Voin suositella, sillä vasta sitten alkaa tapahtua. Don’t call it a dream, call it a plan, ihan oikeasti.