Venla on spontaani reissaaja, jonka koti on rakentunut muutaman liikkuvan neliön päälle. Seikkailijatar arvottaa vapauden tärkeimmäksi arvokseen ja suuntaa usein sinne, missä on lunta tai liikuntaa.
Kuka olet?
Olen Venla Kolehmainen, 31-vuotias ulkoilmaintoilija ja elämäntapareissaaja. Olen asunut nyt vuoden verran mieheni kanssa täyspäiväisesti retkipakussa, jolla reissataan ympäri ämpäri Suomea etätöitä tehden ja harrastaen.
Koulutukseltani olen kasvatustieteen maisteri ja opinto-ohjaaja, mutta tällä hetkellä etsin itseäni ja teen sisältösuunnittelua, markkinointia ja maailmanparannusta mieheni start-upissa sekä puuhailen Seikkailijattarien tiimissä.
Harrastus- ja luontokohteet ja kaikki retkeilyhommat ovat sydäntäni lähellä. Talvisin minut voi bongata mäestä kuin mäestä – usein myös hiihtokouluhommista laskettelua ja lumilautailua opettamasta erityisesti Kolilta. Eniten elossa olen puuterilumella tai meren aalloilla. Yritän meditoida joka päivä, pyrin elämään hetkessä ja rakastan sekä jääkylmiä että trooppisen lämpimiä vesiä.
Mottosi tai voimalauseesi?
Elä ja anna muiden elää. Tähän kiteytyy se, että jokaisella tulee olla henkilökohtainen vapaus ja vastuu valita, kuinka elämäänsä elää.
Kuvaile itseäsi matkailijana, miten matkustat ja minkälaisiin kohteisiin?
Olen spontaani matkailija, joka ei etukäteen suunnittele yleensä kuin isoimmat linjaukset: mihin päin mennään ja minkä aikaikkunan sisällä. Reissusuunnitelmat muotoutuvat sitten sitä mukaan, kun matkaa tehdään. Reissatessa parasta onkin vapaus joka päivä valita, mikä tuntuu hyvältä juuri silloin.
Matkustan pääasiassa maata pitkin autolla. Vanlife-kärpänen puraisi jo viitisen vuotta sitten, ja ensimmäisen pienen reissuauton ostin mieheni kanssa vuonna 2017. Sillä on reissattu menemään pitkin Eurooppaa aina Barcelonaan ja Skotlantiin saakka. Pakuelämän parhautta onkin päätyä paikkoihin, joista ei ole koskaan kuullutkaan. Tutuimpia ovat mitä moninaisemmat Suomen ja Euroopan luonto- ja harrastuskohteet. Rakastan Suomea, sen luontoa ja vuodenaikoja ja reissaan mielelläni täällä, mutta vuoret ja meri on ne mitä ulkomailta kaipaan.
Unelmoin jatkuvasti myös kaukomaista, lämpimistä aalloista ja tahtoisin koluta kaikki maapallon parhaat surffispotit. Kauemmas matkustaessa veri vetää paratiisirannoille ja turkoosin veden ääreen nautiskelemaan.
Ikimuistoisin kohtaaminen matkalla?
Matkustamiseen liittyy aina ikimuistoisia kohtaamisia ja se onkin yksi matkailun suola. Yleensä reissuilta eniten jääkin kaipaamaan juuri ihmisiä, joita ei välttämättä ikinä enää tapaa uudestaan. Muistot kuitenkin säilyvät.
Ikimuistoisimmat kohtaamiset ovat itselleni olleet paikallisten ystävieni perheiden kanssa niin Belgiassa, Italiassa, Barcelonassa kuin Ranskassakin. Meidät on aina toivotettu niin sydämellisesti tervetulleiksi heidän koteihinsa ja otettu sellaisella vieraanvaraisuudella vastaan, että sitä kiitollisuuden tunnetta on vaikea pukea edes sanoiksi.
Unohtumattomin seikkailu tai elämys
Olen reissannut 15-vuotiaasta asti ilman vanhempia, mutta en koskaan yksin. Tein ensimmäisen oikean soolomatkani vasta 28-vuotiaana, ja tähän reissuun liittyi itselleni paljon pelkojen voittamista ja muutenkin monenlaista tunteiden vuoristorataa. Tästäkin syystä unohtumaton ensimmäinen reissuni Portugaliin surffaamaan oli minulle todellinen seikkailu, ja koin ensimmäistä kertaa sellaista vapautta matkustaessa, mitä en ollut aiemmin kokenut. Sain paljon rohkeutta ja ymmärsin, että kyllä minäkin pärjään. Tapasin aivan ihania samanhenkisiä ihmisiä ja rakastuin Portugalin Lagosiin ja surffaukseen.
Tämän jälkeen olen tehnyt parikin soolomatkaa ja vaikka aina mieluiten reissaan mieheni ja myös ystävien kanssa, nautin yksin matkustamisen vapaudesta suunnattomasti.
Upein tai erikoisin majapaikka, jossa olet yöpynyt
Vaikka moni hieno majapaikka erityisesti Aasian matkoilla on jäänyt todella mieleen, niin siltikin upein kokemus on ollut yö Saariselällä Kaunispään huipulla lasikattosviitissä pari vuotta sitten syksyllä, kun revontulet tanssivat koko taivaalla aivan uskomattomina läpi yön. Tuijottelimme tanssivia valoilmiöitä kolmeen asti yöllä, ja senkin jälkeen heräilin unesta useita kertoja availemaan silmiäni vain todetakseni, että siellä ne edelleen ovat.
Myös pakulla reissatessa monia upeita yöpaikkoja on jäänyt mieleen. Yksi upeimmista paikoista on ollut Etelä-Ranskassa Monacon yläpuolella vuorella, jonka toisella puolella siinsi Ranskan Rivieran muut kaupungit. Vaikka unet yöllä jäivät vähiin vieressä parkissa olleen epämääräisen auton takia, maisemat olivat epätodelliset ja fiilis oli etuoikeutettu.
Lukuvinkki: Pakettiauto on Venlan liikkuva koti
Pelkäätkö matkoilla jotain?
Jännitän monia asioita, mutta harvoin pelkään. Pakulla reissatessa uusissa paikoissa tai maissa yöt saattavat välillä vähän jännittää, etenkin jos lähistöllä parkkiksella liikkuu yöaikaan porukkaa. Tällöin sitä nukkuu vähän kuin koiran unta ja kuuntelee jokaista askelta lähellä ja odottaa hetkeä, että joku kokeilee auton kahvaa tai alkaa ryskyttää seinään. Tai jos joku auto ajaa yöllä viereen, tekee mieli kurkkia vähän väliä ikkunan raosta, mitä se oikein meinaa. Tähänkin pelkoon on auttanut kokemus, koska kaikkeen tottuu, myös autossa nukkumiseen. On oppinut luottamaan siihen, että lähtökohtaisesti kellään ei ole syytä murtautua autoomme ja tehdä meille pahaa.
Tykkäämme kuitenkin etsiä aina mahdollisimman rauhallisen paikan mielellään hyvin keskeltä ei mitään, sillä hiljaisuudessa nukkuu parhaiten. Ulkomailla matkustaessa se, että parkkipaikalla on myös joku toinen turisti asunto- tai reissuautolla tuo usein turvallisuuden tunnetta. Muutaman kerran olemme joutuneet illalla vaihtamaan paikkaa siitä syystä, ettei kyseinen paikka ole jostain syystä tuntunut turvalliselta. Esimerkiksi Italiassa olimme jäämässä ”viralliselle” matkaparkkipaikalle, josta olimme myös maksaneet, mutta parkkeerattuamme meidät ympäröikin muissa asuntoautoissa asuvat perheet, jotka tulivat kerjäämään meiltä rahaa hyvinkin aggressiivisesti eivätkä jättäneet rauhaan. Pelottavin kokemus taas oli herätä Walesissa siihen, että joku ryskyttää autoamme niin, että koko auto heiluu. Onneksi syyksi paljastuivat vain lehmät, jotka rapsuttivat itseään autoamme vasten, ja autokin säästyi isommilta vahingoilta.
Paikka, jonne aina palaat?
Vaikka lähtökohtaisesti tykkään aina matkustaa uusiin paikkoihin, minulle on kuitenkin muotoutunut muutamia paikkoja, joihin paluu tuntuu aina siltä, kuin palaisi kotiin. Barcelona on ainoa suurkaupunki, jossa viihdyn. Siellä meri ja vuoret ovat lähellä, ja siellä asuu myös rakkaita ystäviä. Portugalin Lagosiin palaan aina samalle surffi-campille, jonne aikoinani tein ensimmäisen soolomatkani. Pohjois-Norjaan tahdon aina uudestaan, sieltä löytyy kaikki: vuoret, turkoosi meri, laskettelua ja surffausta. Hemavanissa, Ruotsin Lapin tuntureiden keskellä kaamoksen väreissä olemme viettäneet monta joulua.
Pakkaan matkalleni mukaani aina…
…uikkarit! Kesä tai talvi, aina voi olla sopiva mahdollisuus pulahtaa vaikka virkistävälle aamu-uinnille. Myös korvatulpat on must olla aina messissä. Lisäksi minulla on aina varalta joku pokkari mukana, jota toivoisin ehtiväni lukea. Sama pokkari saattaa matkata monenakin vuonna ympäri ämpäri ilman, että saan sitä avattua.
Minkä neuvon antaisit muille naismatkailijoille?
Ole rohkea. Rohkeutta saa lisää vain uskaltamalla astua epämukavuusalueelle. Sitä kautta syntyvät myös parhaat muistot, hienoimmat kohtaamiset ja ikimuistoisimmat kokemukset. Jos sinun tekee mieli tehdä jotain, tee se! Jos olet epävarma, kokeilemalla tiedät, onko jokin sinua varten vai ei. Älä välitä, mitä muut siitä ajattelisivat. Tämä on sinun elämäsi, ei kenenkään muun. Vanhana kadutaan sitä, mitä on jätetty tekemättä, et sitä mitä on tullut tehtyä. Nämä kaikki saattavat kuulostaa kliseiltä, mutta seison itse täysin näiden joka ikisen kliseen takana.
Seuraava matkakohteeni on…
Lappi! Koska talvi on nyt parhaimmillaan, nautin siitä täysin rinnoin ja jätän ulkomaanmatkojen suunnittelun myöhemmälle. Rakastan laskettelua ja erityisesti vapaalaskuhommia. Suomen tunturit ovat ainutlaatuisia ja talvi on vain kerran vuodessa!
Tutustu myös muihin inspiroiviin reissunaisiin täällä!
Vinkki: Venla on Seikkailijattarien oman hiihtoreissun hostina Kolilla 18. -20.3.2022. Tutustu matkaan täällä!
