fbpx
Viola Wallenius Keniassa

Viola Wallenius elää arkeaan Keniassa, mutta palaa aina Suomeen

/

Viola Wallenius on Keniassa asuva seikkailijatar, jonka arki Suomessa muuttui vapaaehtoistyöjakson kautta elämäksi pienessä kyläyhteisössä, jossa ydinperheeseen kuuluu miehen lisäksi kahdeksan orpolasta. Elämä on opettanut luottamaan intuitioon ja pyrkimään olemaan se muutos, jota elämässä itsekin toivoo.

Viola Wallenius lapsen kanssa.

Kuka olet?

Olen Viola Wallenius. Olen kahdeksan orpolapsen äiti, sairaanhoitaja, valokuvaaja ja kirjoittaja. Asun pienessä savitalossa, pikkuisessa kylässä Keniassa. Pyöritän mieheni kanssa pientä hyväntekeväisyysjärjestöä, Home Street Home:a. Meillä pyörii parikymmentä projektia lasten hyvinvoinnin, koulutuksen ja tyttöjen oikeuksien parissa. Rakennamme parhaillamme paikallisten tiimiläisten ja vapaaehtoisten kanssa turvakotikeskusta.

Mottosi tai voimalauseesi?

”Be the change you wish to see in the world”

Nämä Gandhin sanat ovat kulkeneet mun matkassa jo vuosia. Ne muistuttavat siitä, että jokainen meistä pystyy vaikuttamaan ja tekemään muutoksia. On vain itsestä kiinni, ryhtyykö niihin. Tämä lause on antanut minulle voimaa ja rohkeutta toimia tilanteissa, joissa olen kokenut olevani liian heikko tai kykenemätön.

Viola Wallenius Keniassa.

Kuvaile itseäsi matkailijana. Miten matkustat ja minkälaisiin kohteisiin?

Rakastan kulttuureja ja niihin uppoutumista. Minulle on tärkeää päästä mahdollisimman lähelle paikallista arkea ja elämää. Viime vuodet matkani ovat keskittyneet jollain tapaa hyvän tekemiseen ja vapaaehtoistyöhön. Toisaalta nautin myös luonnosta, merestä, äänistä ja tähtitaivaasta. Joskus on ihana päästä rentoutumaan luonnon rauhaan.

Ikimuistoisin kohtaaminen matkalla

Olimme mieheni kanssa ajamassa minibussilla Suomesta Keniaan. Matkan tarkoituksena oli tuoda auto hyväntekeväisyysjärjestömme käyttöön. Sudanin rajan ylittämisen jälkeen, meiltä loppui polttoaine, jota ei lopulta ihan helposti löytynytkään. Lisäksi olimme pitkään ilman paikallista valuuttaa, sillä emme saaneet sitä mistään nostetuksi.
Tutustuimme jo rajalla paikalliseen rekkakuskiin ja tämän ystävään, jotka lopulta majoittivat meidät kodissaan, maksoivat meidän elämisemme parilta päivältä sotkujen selvittämiseksi ja auttoivat meitä löytämään kujakaupasta dieseliä. Lopulta päädyimme heidän serkkunsa värikkäisiin häihin tanssimaan ja syömään mitä uskomattomampia herkkuja. Se kohtaaminen oli todiste inhimillisyydestä ja siitä, että ihmiset kyllä auttavat pulassa olevaa. Pidämme edelleen yhteyttä ja odotamme heidän vastavierailuaan meidän kotiimme Keniaan.

Viola Wallenius Keniassa.

Viola Wallenius, mikä on ollut unohtumattomin seikkailu tai elämyksesi?

Ajomatkalla Egyptin läpi. Olin ollut kellon ympäri ratissa. Olimme keskellä hiekka-aavikkoa, kun aurinko vihdoin nousi pitkän yön päätteeksi ja värjäsi taivaan punertavaksi. Soittolistallamme soi Avicii ja söimme nälkäämme liian makeita taateleita. Lauloimme ja ihastelimme taivaan ja kuivan aavikon kauneutta. Olin väsynyt, mutta siinä hetkessä oli jotain taikaa ja kaunista.

Yhtäkkiä takanamme ajanut maasturi ajoi viereemme ja viittoi meidät pysähtymään. Hän oli nähnyt meidät aikaisemmin pysähtyneenä tien varressa ja halusi tervehtiä. Mitään kummoisempaa asiaa hänellä ei ollut, mutta hän antoi meille lähtiessään kaksi tölkkiä alkoholitonta olutta ja kolme pakettia keksejä. Jatkoimme matkaamme ja lauloimme taas Aviciita.

Keniassa ruokailu.

Upein tai erikoisin majapaikka missä olet yöpynyt?

Pikkuruinen savimaja keskellä ei mitään. Meillä meni puoli päivää kulkea pieniä polkuja pitkin moottoripyörällä kylään, jossa elämä oli seisahtunut. Kylässä ei ollut yhtään kauppaa, ei juoksevaa vettä, eikä sähköä. Iltapimeyden laskeuduttua istuimme nuotion äärellä, kuuntelimme heinäsirkkojen sirinää ja katselimme mitä kauneinta tähtitaivasta. Lopulta kömmimme pikkuiseen majaamme, jossa nukuimme retkipatjalla maata vasten. Aamulla heräsimme perheen lasten huutoihin ja leikkeihin.

Pelkäätkö matkoilla jotain?

Suurin pelkoni on, että eläessäni täällä kaukana, jotain sattuu läheisilleni tai perheelleni Suomessa.

Paikka, jonne aina palaat?

Tähän on kyllä pakko vastata Suomi.

Elin pitkään kahden maan väliä ja Suomeen lähtö oli aina täynnä itkua ja ahdistusta. Nyt kun asun Keniassa pysyvästi, huomaan kaipaavani Suomea ja läheisiäni eri tavalla. Nyt lähteminen, ei tarkoita lähtemistä Keniasta vaan vierailua Suomessa. On ihana päästä kotiin vanhempieni luo ja syödä oltermannia.

Pakkaan matkalle mukaani aina…

Kenialaisia kaapumekkoja, rinkan, ensiapuvälineitä ja kameran.

Toisaalta laukuistani löytyy välillä myös mitä kummallisempia asioita. Viimeksi Suomesta palatessani laukkuni olivat täynnä työkaluja, kestositeitä, koulureppuja ja hoitoalan tarvikkeita. Pyrin aina tullessani tuomaan Suomesta lahjoituksena saatuja tarvikkeita projekteihimme. Yleensä laukut pursuavat ja joudun kentällä selittelemään, miksi laukustani löytyy neljä sahaa, kolme vasaraa ja kirves.

Minkä neuvon antaisit muille naismatkustajille?

Tutustu rohkeasti paikallisiin ja luota intuitioosi. Oma vaisto kertoo usein enemmän kuin tarpeeksi, siihen pitää vain oppia luottamaan. Kohtaamiset tuntemattomien kanssa ovat rikastuttavia ja mielenkiintoisia, joistain kohtaamisista sinulle voi jäädä käteen elinikäisiä ystäviä!

Maalaisjärki ja akkua puhelimessa, on kuitenkin tärkeä pitää myös aina matkassa.

Matkailu on opettanut minulle…

Kärsivällisyyttä ja kykyä hallita omia tunteita. Olen todella emotionaalinen ihminen ja elän tunteella hetkessä. Työskentely hyväksikäytön ja väkivallan uhrien, sekä ympärileikkausta pakenevien tyttöjen hyväksi, on opettanut minulle paljon. Olen oppinut käsittelemään tunteitani ja luomaan tietynlaisen roolin näiden aiheiden käsittelyyn. Tästä huolimatta, menetän joskus yöuneni raskaiden tapausten jälkeen. Paras lääke unettomiin öihin on nähdä, että meidän työllämme ja avulla on ollut merkitys.

 


 

→ Lukuvinkki: Tutustu myös muihin reissunaisiin!


 

Vastaa

Your email address will not be published.

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.

eeva ojalehto
Edellinen seikkailu

Eeva Ojalehto matkusti maailman ääriin, mutta onni löytyikin itsestä

julia silverio
Seuraava seikkailu

Julia Silverio on löytänyt itsestään palasen sekä Inaria että Havannaa

Latest from Henkilöhaastattelut