Yellowstone, maailman ensimmäinen kansallispuisto kissojen kanssa kulkien

Yellowstone on yksi Yhdysvaltojen suosituimmista kansallispuistoista. Sen monimuotoinen luonto ja runsas eläimistö houkuttelevat joka vuosi yli neljä miljoonaa kävijää. Millaista on matkata turisteja täynnä olevaan kansallispuistoon kissojen kanssa? Voiko kansallispuisto, jossa ei lemmikkejä saa ottaa mukaan poluille tai nähtävyyksiin, tarjota silti kokemuksia kissojen kanssa kulkijoille?

Yellowstonen historiaa

Wyomingin, Idahon ja Montanan osavaltioiden kohtausalueella sijaitseva Yellowstonen kansallispuisto sai nimensä 1790-luvulta löydetyistä kirjoituksista, joissa kuvattiin alueen joen kulkevan keltaisesta kivestä muodostuvassa kanjonissa. 1800-luvun alussa John Colter kertoi löytämästään alueesta, jossa muta kiehui ja joet höyrysivät. Hän kuvaili alueelta löytyvän myös puita ja eläimiä kivettyneinä. Colterin puheita pidettiin satuina ja aluetta alettiin kutsua ivallisesti Colterin helvetiksi. Seuraavien 40 vuoden ajan metsästäjät kertoivat samanlaisia tarinoita alueelta, mutta vasta alueelle lähetettyjen retkikuntien todisteet saivat ihmiset uskomaan ainutlaatuisen alueen olemassa olon.

Maailman ensimmäiseksi kansallispuistoksi alue julistettiin vuonna 1872 ja Unescon maailmanperintöluetteloon alue lisättiin vuonna 1978. Alussa alueen suojelu ei kuitenkaan tahtonut onnistua resurssipulan vuoksi ja salametsästys ja valvomaton turismi muokkasivat aluetta, kunnes armeija määrättiin alueelle valvontatehtäviin. Nykyisin Yellowstonen aluetta huoltaa kansallinen National Park Service.

Tiettyjen lajien suosiminen ja ekosysteemiin laajamittainen puuttuminen lopetettiin vasta 1960 – luvulla. Vielä 1970-luvulla turistit ruokkivat villieläimiä autoistaan ja 1990-luvulla suosittuina aikoina moottorikelkkojen luomat ilmansaasteet olivat Los Angelesin ilmansaastetasojen luokkaa. Kansallispuiston moottoriajoneuvojen rajoitukset, eläinten ruokinta kielto sekä karhutynnyreiden käytön vaade, ovat muuttaneet tilannetta. Yksi suurimmista muutoksista alueelle tuli kuitenkin noin 100 vuotta sitten alueelta sukupuuttoon metsästettyjen susien palauttamisen myötä. Lyhyen dokumentin siitä, kuinka alueelle palautetut sudet muuttivat jopa jokien paikkoja, voit katsoa täältä.

Yellowstone tänä päivänä

Yellowstonen kansallispuisto on pinta-alaltaan 8 983 neliömetriä, mutta sitä ympäröivät lisäksi laajat kansallismetsäalueet. Kansallispuiston luonto on todella monimuotoinen. Metsät, vuoret, laaksot, kuumat lähteet ja tulinen maaperä luovat puitteet alueen monipuoliselle kasvillisuudelle ja eläimistölle.

Puistossa kotiaan pitää yhteensä 67 nisäkäslajia. Yksi lajeista on biisoni, jonka jopa 60 miljoonapäisen kannan Pohjois-Amerikan uudisasukkaat onnistuivat sadassa vuodessa metsästämään lähes sukupuuttoon. 1900-luvun alussa jäljellä olevat 21 yksilöä kuljetettiin karjatilalle suojaan ja kasvatukseen. Nyt Yellowstonessa kulkevat, noin 4 000 yksilöä ovat näiden jälkeläisiä. Toinen alueelle palautettu, kertaalleen sukupuuttoon metsästetty laji ovat sudet, joita arvioidaan olevan alueella 120 yksilöä. Muita suuria nisäkkäitä alueella ovat mustakarhut ja harmaakarhut, joita alueella on yhteensä noin 1 000 yksilöä. Lisäksi alueella laiduntaa seitsemän alkuperäistä sorkkaeläinlajia sekä metsästää puumia, ilveksiä ja kojootteja. Yellowstonen yleisimpiin nisäkkäisiin kuuluu muun muassa viisi näätälajia, neljä lepakkolajia, neljä jänislajia ja seitsemän oravalajia. Lintulajeja alueella on 330, joista vaarantuneiden lintulajien listalla ovat ainakin muuttohaukka, valkopäämerikotka ja trumpettikurki.

Yellowstone on erittäin suosittu turistikohde. Vuosittain vieraileville, yli 4 miljoonalle turistille on alueelle rakennettu yhdeksän palvelukeskusta ja museota, yhdeksän hotellia ja 12 leirintäaluetta. Yellowstonessa on ravintoloita, bensa-asemia ja oma bussiliikenne. Yellowstone matkan voi siis tehdä mieltymyksiensä mukaan joko ravintoloissa syöden, hotelleissa nukkuen ja järjestetyistä safareista nauttien tai huussin ja tulipaikan tarjoavalla leirintäalueella teltassa nukkuen ja puiston yli 1 500 km kulkevilla vaellusreiteillä kävellen. Alueelta löytyy myös erikseen alueita pyöräilylle, kalastukselle ja kiipeilylle.

Kahdeksikon muodostavalle, puiston kiertävälle tielle, pääsee kesäisin viiden sisäänkäynnin kautta. Kesä onkin suosituinta aikaa puistossa. Lämpötila on päivisin + 25 C luokkaa, mutta öisin korkeimmilla kohdilla voi lämpötila laskea alle nollan. Sää voi puistossa myös muuttua hyvin nopeasti. Lumipeite Yellowstonessa on yleensä lokakuun lopulta huhtikuulle. Talvella lämpötila on nollasta -20 C asteeseen, mutta alueella on mitattu jopa -54 C asteen pakkasennätys. Ainut sisäänkäynti puistoon talvisin on pohjoinen sisäänkäynti.

Suosituimmat kohteet Yellowstonessa

Old Faithful on tasaisesta purkautumistahdistaan kuuluisa geysiri, joka sinkoaa ilmaan 14 000 – 32 000 litraa kiehuvaa vettä 65 – 92 minuutin välein. Suurin osa maailman geysireistä sijaitsee Yellowstonessa. Useimmat purkautuvat parin metrin korkeuteen, mutta alueelta löytyy kuusi yli 30 metrin korkeuteen säännöllisesti purkautuvaa geysiriä. Myös maailman suurin geysiri, Steamboat, löytyy Yellowstonesta.

Yellowstone Grand Canyon on paikoin jopa 800 metriä syvä kanjoni, jonka pohjalla virtaa Yellowstone joki. Kanjonin vesiputoukset ja kultaiset seinät ovat upeat aamun auringossa! Kanjonin viertä kulkevilla poluilla on hyvin maiseman katseluun sopivia paikkoja ja saimme seurata myös petolintujen pesintää kiikareilla.

Hayden Valley ja Lamar Valley ovat laaksoja, joissa pääsee katselemaan eläimiä. Eläimistä on kuitenkin muistettava pitää turvallisuus syistä etäisyyttä. Puiston ohjeistus on pysyä
karhuista ja susista 100 jaardin (91 metrin) ja muista eläimistä 25 jaardin (23 metrin) etäisyydellä.

Mammoth Hot Springs on alue, jossa pääsee ihastelemaan kuumien lähteiden ja kalkkikiven muodostamia, upeita travertiinitasanteita. Alueella sijaitsevat myös historialliset rakennukset ja useat palvelut.

Yellowstonen Geyser Basinit sijaitsevat pohjois-etelä suuntaisesti peräkkäin puiston länsipuolella. Näille tuliperäisille maa-alueille on tehty turvallisia kulkureittejä, joita kävellessä pääsee ihmettelemään hämmentävää, kuumia lähteitä, geysirejä, kiehuvaa mutaa, kaasuja ulos suhisevia fumaroleja ja bakteerien ja levien muodostamia väriloistoja täynnä olevaa maisemaa. Suosituimmat alueet ovat puiston kuumin, Norris Geyser Basin ja Midway Geyser Basin, jossa myös väreistään kuuluisa Grand Prismatic Spring sijaitsee.

Vennin ja Oivan matkavinkit

Auringonnousut ja -laskut ovat aikaa, jolloin eläimet ovat aktiivisia ja helposti katseltavissa. Lamarin laaksossa vietimme autossa istuen ja ihaillen satapäisten biisonilaumojen siirtymiä ja onnistuimme erään aamun sarastuksessa näkemään myös saaliistaan nauttivat sudet. Oivan ja Vennin ehdoton suosikki olikin Lamarin laakson hämärässä eläimien tarkkailu auton suojasta! Muista pakata kiikarit ja evästä!

Vennin suosikkilistalla on myös Blacktail niminen, päällystämätön tie, joka kuljettaa kapeana ja kiemurtelevana korkeammille lakeuksille seuraamaan muun muassa kojoottien saalistusta ja mustakarhuja pentuineen. Venni seurasi suurella mielenkiinnolla kuinka kojootti saalisti kuunnellen ja jyrsijän päälle hypäten automme vieressä. Tie ei sovellu kaikille autoille ja on yksisuuntainen, mikä piti alueen huomattavasti rauhallisempana muuhun puiston tiestöön verrattuna. Jos mahdollista, valitse matkaan auto, jolla pääsee myös metsäteille!

Oivaa olisi kiinnostanut kovasti kuplivat mutalammikot ja höyryävät kuumavesiammeet, jotka välillä syöksivät vesisuihkun ilmaan. Lemmikkejä ei kuitenkaan alueille turvallisuus syistä päästetty. Vesissä asuvista bakteereista ja levistä muodostuvista upeista väreistä pääsivät turistiruuhkiin vuorollaan nauttimaan vain ihmiset. Kuumien lähteiden rikki ja vety ruokkivat bakteereja, mutta muodostavat ilmaan tunnistettavan hajun ja voivat aiheuttaa voimakastakin päänsärkyä. Kannattaa siis varoa turhan pitkiä aikoja kuumilla lähteillä ja pakata mukaan särkylääkettä. Oiva sai lopulta hoitaa virnistellen pääkivusta kärsivää ruokkijaa.

Kaikki Yellowstonen suosituimmat nähtävyydet ovat ehdottomasti vierailun arvoisia. Varsinkin kesäisin ruuhkat ovat kuitenkin armottomia. Me ratkaisimme asian vierailemalla suosituilla alueilla joko hyvin aikaisin tai erittäin myöhään. Tällöin myös valo on kuvaamista ajatellen parempi. Päivän ruuhka-ajat vietimme puiston ulkopuolisiin kohteisiin tutustuen, kuten esimerkiksi vaellellen kissoillekin sallituilla poluilla Yellowstonea ympäröivissä huikeissa metsissä ja ajaen upean Beartooth – tien mutkia maisemista nauttien.

Majoituspaikka kannattaa varata ajoissa varsinkin kiireisimpään aikaan kesällä. Osa leirintäalueista toimii ilman ennakkovarausmahdollisuutta, mutta näillekin leirintäalueille ihmiset kokoontuvat jonottamaan paikkaa jo aamuyön pikkutunteina. Me ratkaisimme asian majoittumalla upeissa maisemissa puiston ulkopuolella olevalla leirintäalueella. Puistoon oli noin tunnin ajomatka, mutta saimme nauttia rauhasta ja kissojen kanssa poluilla ulkoilusta. Omistamme vuosipassin kansallispuistoihin, joten pystyimme ajamaan puistoon sisään myös puiston porttien aukioloaikojen ulkopuolella ja näin olemaan paikalla Lamarin laaksossa kun sudet ulvoivat.

Yellowstonen alueella läheskään kaikkialla ei ole kännyköillä kuuluvuutta. Puistolla on oma radiotaajuus, jota kuuntelemalla saa tiedot ruuhkista ja muista matkalle oleellisista asioista. Kuitenkin jos vaikka autoon tulee suurempi vika, on helpottavaa huomata, että tiellä kulkee yhtä tarkka silmäisiä ja korvaisia kavereita kuin Oiva ja Venni. Avun hälyttäminen voi olla haastavaa ilman kännykkää ja puistoa kiertävät puistonvartijat eivät aina osu kohdalle. Muista siis pysähtyä ja auttaa! Venni ja Oiva pelastivat pariskunnan matkailuautoineen pulasta ajamalla puiston portille ja hakemalla apua muiden turistien kauniisti ohittaessa pulassa olevat.

Venni ja Oiva haluavat myös painottaa, että puiston karhut ovat hyvin tottuneita ihmisiin, eivätkä väistä samalla tavalla ihmistä kuin karhut Suomessa. Silti ne ovat villieläimiä, joita on syytä varoa! Varsinkin jos aiot kulkea metsissä, mitä harva alueella vieraileva tekee, mutta mitä lämpimästi suosittelemme, tutustu puiston karhuohjeisiin, käytä karhutynnyriä ja kuljeta mukana karhukarkotinta. Päiväretkillämme mukanamme kulki karhukarkotin ja pakattu karhutynnyri, vaikka Oiva ja Venni aika hurjia ovatkin.