Ulrika on matkustanut jo 95 maassa, seitsemällä mantereella, mutta matkakuume ei lakkaa koskaan. Tutustu kuukauden seikkailijattaremme upeisiin seikkailuihin ja inspiroidu!
Kuka olet?
Olen Ulrika tai Ullis, parantumatonta reissugeeniä kantava intohimoinen matkailija. Asun Helsingissä aviomieheni kanssa ja toimin johtotehtävissä elintarvikealalla. Olen reissannut aina enemmän tai vähemmän ja myös lapsuudessa tehnyt vanhempieni kanssa roadtrippejä USA:ssa ja Euroopassa sekä asunut lapsena muutaman vuoden Jenkeissä ja opiskeluaikana Belgiassa.
Reissaan myös paljon työni puolesta, mutta kun tapasin mieheni, toisen samaisen reissugeenin omaavan, matkailu lähti aivan uusiin sfääreihin. Laitankin rahani ja vapaa-aikani paljon mieluummin reissuihin kuin materiaan, enkä kaipaa luksuslaukkuja tai tavaroita, sillä niistä minulle tulee vain ostokrapula – reissuista ei koskaan.
Olen ikuinen optimisti, joka näkee mahdollisuuksia ja kauneutta kaikkialla ja pidän kuvaamisesta. Pyrinkin inspiroimaan matkakuvieni kautta myös muita reissaamaan ja ”salainen” harrastukseni on tehdä matkasuunnitelmia perheelle ja ystäville.
2. Mottosi tai voimalauseesi?
Kill them with kindness. Uskon, että ystävällisyydellä pääsee pitkälle ja se on yleensä myös tehokkain tapa saada asiansa perille. Olen hyvin suorasanainen tyyppi ja mielestäni kehittävääkin palautetta saa ja pitää antaa, mutta sen voi tehdä ystävällisesti ja rakentavasti.
3. Kuvaile itseäsi matkailijana
Olen käynyt 95 maassa 7 eri mantereella ja aina valmis matkustamaan lähes mihin tahansa, milloin tahansa ja mahdollisimman monipuolisesti. Minulle myös itse matka on seikkailu ja siksi minulle ei olekaan mikään ongelma hengailla lentokentillä, lentokoneessa tai muussa kulkupelissä. Olen hyvin spontaani reissaaja ja matkalle voin lähteä lyhyelläkin varoajalla, kunhan vain aina on joku reissu tulossa tai suunnitteilla.
Olen reissannut kaikenlaisissa porukoissa, mutta nykyään matkustan paljon aviomieheni tai ystävieni kanssa. Meillä on oikeastaan alusta asti ollut mieheni kanssa ajatus matkustaa aina jommalle kummalle uusiin kohteisiin, joka alkaa kylläkin olla vaikeaa, jos aika on kortilla, sillä olemme molemmat reissanneet paljon myös ennen tapaamistamme. Väliin mahtuu kuitenkin myös reissuja vanhoihin tuttuihin paikkoihin, mutta niissäkin pyrin aina kokemaan jotain uutta, olkoon se vaikka joku uusi paikallinen ruoka tai nähtävyys.
Viime aikoina on tullut matkustettua enemmän lämpimiin paratiisikohteisiin, mutta janoan myös välillä kunnon seikkailua roadtripin tai esimerkiksi vaelluksen muodossa. Kohteissa minulle on tärkeää kokea myös uusien kokemusten lisäksi jotain aitoa, enkä viihdy liian ”tehdyissä” paikoissa (tosin Malediivien paratiisisaaret ovat minulle ikuinen ”Happy place”, jossa jo viikon rentoutuminen tekee ihmeitä).
Ennen saatoin suorittaa enemmän reissuja, koska halusin kohteessa nähdä mahdollisimman paljon, nykyään olen kuitenkin armollisempi reissaaja ja otan mielelläni myös löhöpäiviä väliin stressaavan työn vastapainoksi. Sukellusharrastus määrittelee usein myös kohdevalintojani. Suomessa reissaan pääasiassa vain viikonloppuisin ja koska kuitenkin vietän yleensä noin 300 päivää vuodessa Suomessa suuntautuvat pidemmät reissuni aina ulkomaille.
4. Ikimuistoinen kohtaaminen matkalla?
Näitä on todella paljon, koska kaikissa reissuissani on aina upeita kohtaamisia, mutta pakko kuitenkin mainita häämatkamme Etelä-Mantereelle, jonne laivamatka oli todella haastava kovan merenkäynnin takia, kun 16 metriset aallot keinuttivat laivaa yötä päivää.
Perille päästyämme kuitenkin oli täydellisen tyyni ja kaunis sää ja ensimmäisenä päivänä kajakoidessamme jäälauttojen keskellä ryhävalasperhe päätti jäädä sukeltelemaan kajakkimme viereen. Myönnän, että silloin hieman jännitti kun valasperhe pulputteli suoraan kajakkiemme alla, mutta tuota kohtaamista en unohda kyllä ikinä!
Lukuvinkki: Vinkit hipsterin Pariisiin
5. Unohtumaton elämys?
Näitäkin on todella paljon, mutta yksi erittäin unohtumaton reissu oli Australian roadtrip, jonne lähdin ystävieni kanssa parikymppisenä. Olimme reissussa lähes kaksi kuukautta ja ajoimme muun muassa Itärannikon ylös Cairnsiin asti pysähdellen aina kivoilta näyttävissä paikoissa fiiliksen mukaan.
Reissuun mahtui myös liveaboard-sukellusta Isolla Valliriutalla keskellä ei mitään, purjehdusta Whitsunday-saarilla ja telttailua Frasier Islandilla sekä tietysti upeita kohtaamisia uusien tuttavuuksirn kanssa, joihin pidän vieläkin yhteyttä. Siihen aikaan suunnitteluun käytettiin enimmäkseen Lonely Planetia ja tuttavia, joten reissu oli täynnä väärinkäsityksiä ja kommelluksia ja missasimme myös parit lennot, kuten esimerkiksi paluulentomme Suomeen kun erehdyimme päivästä. Tuolla reissulla rakastuin kuitenkin Australiaan ja australialaisten välittömyyteen ja rentouteen ja unelmani onkin joskus palata maahan pidemmäksi aikaa.
Toinen unohtumaton elämys oli Kilimanjaron huiputtaminen. Kuten vuorikiipeilijät tietävät, huipulle lähdetään yöllä ja yleensä vain muutaman huonosti nukutun tunnin jälkeen. Eteneminen on hidasta ja saattaa kestää monta tuntia, sillä ilma on ohutta ja vuoristotauti vaivaa yleensä tavalla tai toisella jokaista. Ikuisuudelta tuntuneen kipuamisen jälkeen lopen uupuneena ja pahoinvoivana olin täysin varma, että olemme jo lähellä huippua kun näin tähtien tuikkivan iloisesti vuoren huipulla. Olin hetken aikaa todella onnellinen, kunnes oppaamme kertoi, ettemme olleet edes puolivälissä ja näkemäni ”tähdet” ovat muiden kiipeilijöiden otsalamppuja! Vihdoin päästyämme vuoren huipulle näköalat ja auringonnousun värjäämä kullanpunertava maisema oli kyllä kaiken sen vaivan arvoinen. Siitä minulla ei kuitenkaan ole kuvia, sillä olin niin väsynyt, etten jaksanut ottaa edes kameraa esiin ottaakseni kuvia!
6. Upein tai erikoisin majapaikka, jossa olet yöpynyt?
Olen yöpynyt teltoista ja riippumatoista lähtien luksushotelleihin, mutta ehkä kaikista erikoisin paikka löytyy kuitenkin ihan Suomesta ja lapsuudestani kun hiihtovaelsimme partioystävieni kanssa Muonion erämaassa ja asetuimme tupaan, jonka pihalle teimme lumi-iglun yöpymistä varten. Jälkikäteen olen miettinyt, että kyllähän siinä aina on romahdusvaara, mutta silloin asia ei tullut mieleen ollenkaan. Mieleenpainuvin ympäristö lienee kuitenkin Etelämanner, jossa yövyimme laivassa, mutta joka aamu heräsimme uuteen maisemaan keskellä jäälauttoja ja pingviinejä.
Lukuvinkki: 10 x vinkki ensimmäiselle soolomatkalle
7. Pelkäätkö matkoilla jotakin?
Harvoin osaan pelätä mitään reissuilla, luotan kaiketi vain siihen, että kaikki järjestyy tavalla tai toisella. Joskus jälkikäteen saattaa kylläkin tulla hiki otsalle kun mietin mitä olisi voinut sattua esimerkiksi yöllisillä bussimatkoilla Aasiassa, hurjassa merenkäynnissä avomerellä tai hypätessä ventovieraiden kyytiin keskellä ei mitään luottaen siihen, että ihminen on pohjimmiltaan hyvä.
8. Paikka, jonne aina palaat?
Heh, kotiin. Ja myös lapsuuteni kesäpaikkaan, joka on keskellä ei yhtään mitään Keski-Suomessa, siellä ei voi muuta kuin rauhoittua. Palaan kuitenkin aina myös maailmalle, sillä kun olen hetken ollut tutuissa ympyröissä tulen levottomaksi ja haluan reissun päälle. Jotkut ajattelevat, että se on tyytymättömyyttä siihen mitä on, mutta omalla kohdallani se ei pidä paikkaansa sillä pidän todella paljon myös kotona olemisesta ja omista tutuista kuvioistani, ja rakastan Suomea! Haluan kuitenkin nähdä ja kokea uusia paikkoja ja kulttuureita niin kauan kuin jaksan ja mielestäni se tuo hyvää maustetta elämään.
9. Pakkaan matkalle mukaan aina…
Tiestysti ne perusjutut eli passi, luottokortti ja puhelin, mutta niiden lisäksi aina myös kameran ja kirjan sekä korvatulpat, joita ilman en voi enkä halua nukkua.
Lukuvinkki: Miten löytää halvat lennot?
10. Neuvosi muille naisreissaajille?
Toteuta unelmasi! Jos haluat nähdä maailmaa ja erikoisempiakin kohteita, lähde pelottomasti reissuun. Reissata voi todella monella tavalla ja myös pikkubudjetilla. Älä usko ennakkoluuloja, äläkä välitä liikaa muiden mielipiteistä. Kaikki reissaavat tavallaan ja ne, jotka eivät halua reissata, se on heidän valintansa, sen ei tarvitse olla sinun valintasi. Pelko on ihmisen pahin vihollinen.
11. Matkailu on opettanut minulle
Vanha kulunut sanonta ”Matkailu avartaa” pitää todellakin paikkansa ja se on tehnyt myös itsestäni suvaitsevamman, avarakatseisemman ja ennakkoluulottomamman ihmisen. Kun reissuilla näkee ihmiselämän koko kirjon ja monimuotoisuuden, olen oppinut arvostamaan ihan erityisellä tavalla omaa hyväosaisuuttani ja muistan aina olla kiitollinen myös siitä, että minulla on mahdollisuus reissata. Tämän takia joskus valitus siitä miten huonosti Suomessa on asiat ärsyttää ja toivoisin, että ihmiset laittaisivat asiat globaalimpaan perspektiiviin. Matkailu on opettanut minulle myös kärsivällisyyttä ja kestämään epävarmuutta ja varmaankin sellainen ennakkoluuloton ”selviän mistä vain” asenne on kehittynyt matkojen varrella.
12. Minne seuraavaksi?
Riippuu, mihin reissugeeni seuraavaksi kutsuu. Tosin jo eläkkeellä oleva isäni sai juuri työtarjouksen Mongoliasta, joten luulenkin, että Ulan Bator, Mongolian arot ja Gobin autiomaa kutsuvat seuraavaksi.
Haluatko tietää lisää Ulliksen seikkailuista? Ulrikan löydät Instagramissa nimellä ulrika.wanderwoman.
Seikkailijattaren vinkki: Tutustu myös muihin inspiroiviin reissunaisiin täällä! Tiedätkö seikkailijattaren, jonka tarina kuuluisia jakaa muillekin? Ota yhteyttä info@seikkailijattaret.fi ja ilmoita hänet kuukauden seikkailijattareksi.
