Vaihto-oppilasvuosi muuttaa monen nuoren elämän pysyvästi. Tasan 23 vuotta sitten lähdin YFU:n kautta vaihto-oppilaaksi suureen Amerikkaan. Tuo matka muutti kaiken ja nyt avaan teille jo tuolloin hieman eri lailla dokumentoimaani elämää ja muistelen menneitä.
Tänä päivänä, tasan 23 vuotta sitten, elämäni muuttui. Pienen keskisuomalaisen kylän 17-vuotias tyttö lähti suureen maailmaan, seuraamaan unelmaansa. Otti mukaansa kaksi isoa matkalaukullista tavaraa ja nousi koneeseen, määränpäänään Amerikan Yhdysvallat, taskussaan paluulippu vasta noin vuoden päästä.
Vaihto-oppilasvuosi Yhdysvalloissa on ehdottomasti elämäni suurin käännekohta. En ollut koskaan matkustanut Ruotsia pidemmälle, perheeni ei matkustanut. Sisälläni noussut tunne kuunnellessa ylemmän luokan opiskelijan tarinaa vaihto-oppilasvuodeltaan oli saanut kaukaisen haaveen nostamaan päätään ylitsepääsemättömälle tasolle. Minun oli mentävä, halusin mennä.
Alkoi vanhempien ylipuhuminen ja taloudellisten realiteettien tarkastelu. Olisiko matkaan mitenkään mahdollista päästä, eihän vaihto-oppilaskokemus halpa ole. Menin tiedotustilaisuuteen ja pian perheeni alkoi järjestellä asioita, että unelmani saataisiin toteutettua.
Niin minä sitten lähdin ja hyvä, että lähdin. Jos en olisi lähtenyt, jos en olisi uskaltanut, en olisi tänä päivänä maailmankansalainen tai sama minä ollenkaan, en myöskään matkustaisi maailmalla pelottomana ja luottavaisena. Tuo vuosi opetti minulle, että minä kyllä selviän. Selviän aivan mistä vain.
Vaihto-oppilasvuosi ei ole pelkkää ruusuilla tanssimista
Vaihto-oppilasvuoteen kuului paljon tunnetta, hyvää ja huonoa. Vapauttani rajattiin enemmän kuin koskaan aiemmin. Oli tiukka kotiintuloaika ja sunnuntaisin piti herätä kirkkoon. Ruoka-aika oli yhteinen ja ruokailua ennen sanoimme ruokarukouksen, kuten missä tahansa kunnollisessa amerikkalaisessa perheessä. Suomessa olin jo seurustellut, mutta Amerikan kodissa huoneen ovea ei saanut sulkea, kun loppuvuodesta tapaamani poikaystäväni oli luonani. Kotona oli aina joku, joko kodinhoitaja tai perhe. Omaa tilaa oli suuressakin talossa yllättävän vähän. Kodin ollessa kaukana kaupungin keskustasta, olisi oma auto ollut tarpeellinen. Ajokortittomana olin muiden aikataulujen orjana, eihän Amerikassa juuri ole mahdollista liikkua julkisilla kulkuneuvoilla tai esimerkiksi pyörälläkään. Ystävät tulivat kylään silloin, kun heille järjestyi kyyti ja minä pääsin kylään silloin, kun minulle järjestyi samainen.
Vaihto-oppilasvuosi antoi paljon ja opetti paljon
Samaan aikaan, tiukkojen rajojen sisällä elämisen lisäksi, sain elää unelmieni elämää suuressa maailmassa. Sain elää sitä televisiosarjojen high school -arkea ja sain opetella tuntemaan itseäni täysin vieraassa ympäristössä, saaden jatkuvasti lisää itsevarmuutta. Keski-Suomen Muuramesta maailmalle ponnahtanut 17-vuotias ja suurissa joukoissa hiljainenkin tyttö oli pian se, joka uskalsi sanoa mielipiteensä ääneen ja joka uskalsi pitää esitelmiä vieraalla kielellä koko luokan edessä. Puhumattakaan siitä, minkälaisen avoimuuden tykityksen vuosi sai aikaan jälkijunassa. Mikään ei enää jännittänyt, minä kyllä uskalsin.
Lukuvinkki: Maailma vapaa-ehtoisen silmin
Vuoden aikana sain kuulua amerikkalaiseen perheeseen, sain olla perheenjäsen olematta biologisesti sukua. Minua halattiin joka ilta ja minulle kerrottiin, että minua rakastetaan. Minut vietiin matkoille unelmieni suurkaupunkeihin ja lähiseudulle. Sain tanssia koulun menestyneessä tanssijoukkueessa, pistää itseni todella lujille ja huomata pärjääväni suomalaisella sisulla eteenpäin puskien. Sain ihania ystäviä. Sellaisia ystäviä, jotka ovat edelleenkin elämässäni. Sain kokea rakkautta, villiä teinilempeä ja tunnemyrskyä, jättäen vuoden jälkeen taakseni suuren rakkauden, ikävöiden häntä vielä pitkään ja vieraillen hänen luonaan seuraavan vuoden ajan jokaisella lomalla.
Vaihto-oppilasvuosi muutti kaiken
Vuosi pisti kaiken uudeksi. Vuosi muutti kaiken, se muutti minut. Se avasi silmäni maailmalle ja sen eri kulttuureille, avasi lukemattomia ovia. Kotiin palasi ihminen, joka ei enää koskaan olisi se sama epävarma 17-vuotias, joka itsepäisesti halusi toteuttaa unelmansa vaihto-oppilasvuodesta Yhdysvalloissa. Kun jälkeenpäin kysyttiin, miten vuosi meni, olisi vastaus kestänyt huomattavasti pidempään kuin kukaan halusi kuulla. Kukaan ei ymmärtänyt, etten enää ollut se sama tyttö. Muut olivat ehkä jatkaneet elämäänsä kuin ennenkin ja yksi vuosi oli ollut vain yksi vuosi muiden joukossa. Minulle kyseinen vuosi oli kaikki kaikessa ja tuntui vaikealta, että minut nähtiin edelleen samana kuin ennen.
Tuon vuoden satoa keräillään edelleenkin. Tuo vuosi avasi silmäni maailmalle ja sitä kautta myös raotti ovea omaan itseeni. En vaihtaisi vuodestani Yhdysvalloissa mitään pois. Samaan aikaan taputan itseäni olkapäälle ja hymyilen. Onneksi uskalsin, onneksi halusin.
Upeaa vaihtovuotta kaikille, jotka näinä päivinä nousevat koneeseen ja ihania muisteluhetkiä niille, jotka ovat vaihtovuoden jo omassa elämässään kokeneet.
Vinkki vaihto-oppilasvuoden aloittaville: muista elää välillä myös ilman nettiä. Ole läsnä paikallisessa arjessa. Ikävää ei auta, jos katsoo koko ajan elämää Suomessa ja iso osa kokemuksesta menee hukkaan, jos ei ole läsnä elämässä uudessa kotimaassaan vaan seuraa vaikka somessa omien ystävien elämää. Kun menet, ole siellä, missä olet.
Vaihto-oppilasjärjestöjä on muun muassa: YFU, AFS, Rotary. Itse lähdin YFU:n kautta.
Muutama vinkki vaihto-oppilaille tai vaihto-oppilasvuodesta haaveileville
- Mieti, mitä vuodelta haluat oppia. Valitse maa kulttuurin ja kielen perusteella, joihin haluat tutustua.
- Muista, että kokemus voi olla myös haastava ja joudut kohtaamaan tilanteita, jotka eivät ole tuttuja tai miellyttäviä.
- Kohdemaassa on tärkeää olla avoin ja kunnioittaa paikallisuutta.
- Uusia ystäviä saa, kun uskaltaa avata suunsa ja jutella ihmisille. Etenkin muista vaihto-oppilaista saa helposti elinikäisiä ystäviä ja muihin vaihto-oppilaisiin on helpompaa tutustua kuin paikallisiin, koska myöskään heillä ei ole jo valmista ystäväpiiriä.
- Mieti, haluatko olla yhdessä perheessä koko vuoden vai nähdä monenlaisia perheitä. Itse suosittelen kokonaista vuotta yhdessä perheessä, jolloin oikeasti ehtii tulla osaksi perhettä.
- Jos perheen kanssa on liian suuria haasteita, uskalla vaihtaa perhettä!
- Ota koulussa kursseja, joita ei välttämättä kotimaassa tarjota.
- Liity johonkin harrastustoimintaan. Harrastusten kautta saa helposti uusia tuttavia.
- Älä ole liikaa tekemisissä kotimaahan.
Lukuvinkki: Lue myös tämä juttuni vaihto-oppilasvuodestani.
Paluuviite: Vaihto-oppilasvuosi oli kaiken alku - Urbaani viidakkoseikkailijatar