Kuinka kunnioittaa kulttuuria ja tapoja matkailijana?

Tulisiko olkapäät ja polvet peittää? Täytyykö tarjoilijalle jättää tippiä? Kummalla kädellä syödään? Kummalla puolella liukuportaita tulisi seistä? Matkailijana kohdemaan kulttuurin kunnioittaminen on paitsi ystävällistä ja reilua, on se myös eettistä. Tuntemalla kohteesi kulttuurin ja tavat, välität omalla käytökselläsi ja valinnoillasi arvostusta ja kunnioitusta paikallisia kohtaan. Kulttuurin kunnioittaminen alkaa jo matkalle valmistautumisesta: perehdy kulttuuriin ja tapoihin jo ennen matkalle lähtöä.

LUE LISÄÄ

Haluatko oppia piirtämään mandalan?

Haluatko oppia piirtämään mandalan? Seikkailijattaret ja Moi Namaste järjestävät yhteistyönä ilmaisen verkkokurssin (kesto 1,5 h), jonka aikana opit mandalan piirtämisen perusteet ja pääset samalla kyselemään mieltä askarruttavia kysymyksiä modernilta intialaiselta naiselta, joka on matkustellut kotimaassaan jopa yksin. Voit kysyä kulttuurista tai naisen asemasta, vinkeistä tai ajatuksista – tai vain keskittyä piirtämään kenties elämäsi ensimmäistä mandalaa. Mikä on mandala? Mandala on monelle jooganneelle tai Intiassa matkustaneelle tuttu taiteenmuoto ja kuvio. Moni

LUE LISÄÄ

Kuinka suomalaisuuteni karisi Filippiineillä

Suomi ja Filippiinit ovat kuin yö ja päivä. Kulttuuri, ilmasto ja tapa katsoa elämää ei voisi olla erilaisempi. Muutin Filippiineille tammikuussa 2015 puoleksi vuodeksi töitä tekemään filippiiniläiseen konsulttifirmaan, ja sopeutuessani saarten elämään huomasin suomalaisten tapojeni olevan vähintäänkin omituisia verrattuna filippiinojen lupsakkaan meininkiin. Saarivaltion tapoihin totuttelu vaatikin muutamia uhrauksia perusjäyhältä pohjoismaalaiselta. Aloin kävellä hitaammin. Oikeastaan luovuin kävelemisestä melkein kokonaan. Asustelin tuolloin Makati Cityssä, Manilan liikekeskustassa noin kahden kilometrin päässä toimistoltani. Koto-Suomessa

LUE LISÄÄ

Ahdistunut ja turhautunut eloveenatyttö – vai se, kuka oikeasti olen?

Mitä tiedät saamelaisuudesta? Inarissa asuva saamelainen, Sunna Valkeapää, raottaa hieman tuntemuksiaan ja ajatuksiaan omasta kansastaan ja elämästä saamelaisena. Ilman vaatteita me kaikki olemme ihmisiä. Koemme toisemme ihmisinä, kohtaamme toisemme ihmisinä. Mikä parasta, kohtaamme itsemme aina myös ensimmäisenä ihmisenä. Ihmisinä olemme täällä. Kaikki yhdessä osana luontoa. Ja kun katsomme ympärillemme, näemme itsemme heijastuvan toisistamme. Sen jälkeen vasta tulevat tarinat. Tai niin se olisi ainakin ihannetilanteessa. Tosiasiassa emme näe toisiamme näin alastomina.

LUE LISÄÄ

Alkuperäiskansojen musiikkifestivaali Ijahis Idja ja Inarin yötön yö

Vuosia sitten kuulin jonkun puhuvan kaukana Lapissa tapahtuvista alkuperäiskansojen festivaaleista, Ijahis Idjasta. Tämä saamenkielinen sana houkutteli minua. Se kuulosti nimenä hyvin kauniilta ja mielikuvissa se maistui jollain tapaa yöttömältä yöltä, mystiseltä musiikilta ja saamelaisperinteiltä. Silloin päätin, että kerran tulisin päätymään näille pohjoisen festivaaleille Inariin. Inarin kylä ja musiikin huumaa Saavuin Inarissa järjestettävään Ijahis Idjaan iltapäivän auringon aikaan. Olin pari tuntia aikaisemmin jättänyt Barentsin meren maisemat Norjassa taakseni ja ajelin hiljakseen

LUE LISÄÄ

Juhlaelämää kaduilla – Festivaalit Filippiiniläisittäin

Filippiineillä elämä eletään ulkona. Päivät ovat läpi vuoden pitkälti samanlaisia; lämpimiä ja yhtä pitkiä. Sosiaalinen elämä keskittyy kodin ulkopuolelle. Näin on myös paikallisten juhlien kanssa, ja niitähän maassa riittää. Filippiineillä jokaisella saarella on oma fiesta-aikansa, jolloin pienemmät yhteisöt ja maakunnat juhlivat vuoronperään syömällä ja juomalla ystävien sekä perheen kesken. Kerran vuodessa usealla saarella on myös isomman luokan juhlat, ja Camiguin saarella se on lokakuussa järjestettävä viikon mittainen Lanzones-festivaali.

LUE LISÄÄ

Hallitse “buena onda” Latinalaisessa Amerikassa!

Etelä- ja Väli-Amerikassa kuulee usein ihmisten käyttävän sanontaa “buena onda”. Tilanteet voivat olla “buena onda”, samoin esimerkiksi ihmiset. Suomennettuna buena onda voisi olla jotain hyvän fiiliksen, sympaattisen ja kivan väliltä. Ja kun Latinalaisen Amerikan kollektiivisista kulttuureista on kyse, buena onda on yllättävän tärkeää! Muistan edelleen ensimmäisen tilanteen, jossa ymmärsin, miten tärkeää esimerkiksi paraguaylaisille on ylläpitää hyvää fiilistä. Olimme ystävieni kanssa olleet Asunciónin Rockero-nimisellä klubilla, jonka sulkemisajan jälkeen joku seurueestamme sai

LUE LISÄÄ

Paluu luontoon – 6 elämänviisautta Australian aboriginaaleilta

Modernilla ihmisellä voisi olla paljon oppimista maailman alkuperäiskansoilta kuten Australian aboriginaaleilta. Heiltä löytyy syvällistä tietoa ja muinaista viisautta, jonka ei soisi katoavan. Enkä tarkoita nyt pelkästään toukkien syömistä tai bumerangin heittoa. Punaisen erämaan ja jylhien kallioiden pikkukylässä, Länsi-Australian Kalbarrissa, istuimme iltaa paikallisessa pubissa. Kaikki tyypillisen Australian Outback -pubin ainoat asiakkaat olivat kerääntyneet saman pöydän ympärille. Kielenkostukkeen rohkaisemana päädyimme puhumaan syvällisiä paikallisten aboriginaalien, kalastajakaksikko Henryn ja Peterin kanssa. Henrylle ja Peterille

LUE LISÄÄ

Kuinka ymmärtää eroja kulttuurien välillä?

Ulkomailla matkustaessa tai asuessa saattaa törmätä toisinaan voimakkaisiinkin näkemyseroihin paikallisten kanssa. Suomalaisena naisena voi olla vaikea ymmärtää, miksi Turkissa puhutaan vain matkassa olevalle miehelle, miksi Meksikossa naiset jäävät hoitamaan vanhempiaan tai miksi Koreassa kukaan ei sano koskaan “ei”. Kyse on selvästi kulttuurieroista, mutta mitä tämä tarkoittaa? Kulttuuria verrataan usein jäävuoreen. Aivan kuin jäävuoresta, myös kulttuurista 2/3 on pinnan alla ja vain 1/3 näkyvissä ihmissilmälle. Näkyvissä olevia ilmiöitä ovat ulkoiset, tapakulttuuriin

LUE LISÄÄ

Kielten opiskelun hyödyt – Miksi opetella vieraita kieliä?

Miksi vieraita kieliä kannattaa opetella, vai kannattaako? Mitkä ovat kielten opiskelun hyödyt matkoilla ja elämässä muutenkin? On paljon ihmisiä, jotka ovat sitä mieltä, että ilmeillä ja eleillä pääsee matkustaessa pitkälle. Hymy ja nauru ovat universaaleja, samoin itku ja suuttumus. Pystymme kommunikoimaan silmillämme ja käsillämme silloinkin, kun yhteistä kieltä ei ole. Ja tulemme ymmärretyiksi, ainakin useimmiten. Mutta ymmärrämmekö todella toisesta kulttuurista tulevaa ihmistä ilman yhteistä kieltä? Ja ennen kaikkea, ymmärrämmekö häntä

LUE LISÄÄ

Kulttuurishokkiterapiaa: Paluushokki

“Miksi kotiinpaluu on niin vaikeaa? Miksi en enää tunne kuuluvani tänne, mutten myöskään halua lähteä?” Näitä kysymyksiä pohti eräs tuttavani jokin aika sitten pitkän, ulkomailla vietetyn ajanjakson jälkimainingeissa. Kyseessä oli paluushokki. Monelle meistä on tuttu se outo tunne, kun palaa kotiin pitkän ulkomailla oleskelun jälkeen. Kun koti ei olekaan enää koti, kun tuntematon tuntuukin yhtäkkiä tutummalta kuin se tuttu, mihin kuvittelee palanneensa. Ystävät tuntuvat vierailta, kotimaiset tavat absurdeilta ja jatkuva vesisade ei vastaakaan

LUE LISÄÄ

Sosiaalisen median käytön erot eri maissa: Facebook ulkomailla

Sosiaalisen median käyttöön eri maissa liittyy paljon kulttuurieroja. Esimerkiksi Facebookin käyttö ulkomailla voi olla hyvinkin erilaista.  “Miksi sen jälkeen, kun julkaisin kollegani blogi-postauksen erään kansainvälisen Facebook-ryhmän seinällä, saan jatkuvasti kaveripyyntöjä tuntemattomilta ihmisiltä?” Eräs tuttavani julkaisi yllä olevan kysymyksen Facebookissa jokin aika sitten, ja se kiinnitti huomioni. Mieleeni muistui aika, jolloin itse pohdin tismalleen samaa asiaa. Kun vuonna 2010 soitin Keniaan Ylen Suomen Marsalkka -ohjelman tiimoilta, alkoi Facebookiini heti puhelun jälkeen valua

LUE LISÄÄ