Kun elämä heittää eteen mahdollisuuden muuttaa Indonesian Raja Ampatille, on tilaisuudelle sanottava kyllä. Seikkailijattaret-tiimin Sandra kertoo ajatuksiaan elämästä vieraassa kulttuurissa, pienen majatalon managerina. … Lue lisää
Kiinnostaako ulkomailla asuminen? Haaveiletko ulkomailla työskentelystä? Tässä juttusarjassa tutustumme naisiin, jotka ovat asettuneet ulkomaille asunmaan ja töihin. Voit ammentaa inspiraatiota ja ideoita heidän matkastaan, ja lukea miten he päätyivät lähtemään Suomesta, miten työelämä on sujunut ulkomailla ja mitä haasteita matkan varrelle on mahtunut. Sarjan aloittaa 32 -vuotias Karoliina Kosmaa, joka asuu tällä hetkellä Espanjan aurinkorannalla. Kuka olet ja missä asut tällä hetkellä? Olen Karoliina Kosmaa (32) ja alunperin Turun seudulta.… … Lue lisää
Monet seikkailijat tunnistavat itsensä tästä: vaihtelu virkistää, rutiinit kyllästyttävät, samaa työtä ei oikein jaksaisi tehdä muutamaa vuotta kauempaa ja uudet kokemukset tai matkakohteet innostavat kaikkein eniten. Jos sinusta tuntuu, ettet halua asettua paikoillesi, kuten moni muu ympärilläsi tai että menojalka vipattaa muita enemmän, sinäkin olet luultavasti elämyshakuinen. Mutta meitä elämyshakuisia voi olla moneen junaan. Elämyshakuisuus (High Sensation Seeking) on alun perin Marvin Zuccermanin luoma termi, joka kuvaa ihmistä, joka janoaa… … Lue lisää
Ulkomailla matkustaessa tai asuessa saattaa törmätä toisinaan voimakkaisiinkin näkemyseroihin paikallisten kanssa. Suomalaisena naisena voi olla vaikea ymmärtää, miksi Turkissa puhutaan vain matkassa olevalle miehelle, miksi Meksikossa naiset jäävät hoitamaan vanhempiaan tai miksi Koreassa kukaan ei sano koskaan “ei”. Kyse on selvästi kulttuurieroista, mutta mitä tämä tarkoittaa? Kulttuuria verrataan usein jäävuoreen. Aivan kuin jäävuoresta, myös kulttuurista 2/3 on pinnan alla ja vain 1/3 näkyvissä ihmissilmälle. Näkyvissä olevia ilmiöitä ovat ulkoiset, tapakulttuuriin… … Lue lisää
Matkailijoina olemme tottuneet vaihteluun. Koko omaisuus kulkee rinkassa mukana, ja koti pystytetään reppureissulla jopa parin päivän välein uuteen paikkaan. Uusi koti ja uusi tukikohta palvelevat hetken aikaa, kunnes matka taas jatkuu. Joillakin kulkee myös työpaikka eli tietokone matkassa mukana, jolloin liikkumisen vapaus ja jopa tulovirta ovat mahdollistettuja. Tätä on nykypäivän nomadius, moderni kulkurielämä. … Lue lisää
Rakas seikkailijatar. Sinä, iloinen itsenäinen, omatoiminen, reipas nainen! Kuinka monesti olet ideoinut, suunnitellut ja toteuttanut reissun? Kuinka monesti olet ottanut toisen mukaan matkaan ja pitänyt ohjaksia omissa käsissäsi? Mitä käy, kun irrotat kaikesta ja lähdet vuorostasi toisen mukaan — esimerkiksi kumppanin työn perässä ulkomaille? Millaisia asioita on hyvä pohtia lähtövalintaa tehdessä, mitään väheksymättä tai nostamatta jalustalle? Mitä kannattaa ottaa huomioon, jotta voit tuplata itsellesi ja kumppanillesi erinomaiset onnistumisen mahdollisuudet? Olen… … Lue lisää
Kapkaupungissa opiskelijatalossa asuessani jaoin wc-tilat ja keittiön noin kymmenen tytön kanssa. Monelle soluasuminen voisi olla aika… stressaavaa. Mutta minä viihdyin, yllätin itsenikin. Tunsin syyllisyyttä siitä, että nautin omasta huoneestani niin paljon. En nimittäin ikävöinyt kumppanin kanssa jaettua kotia Suomessa. En uskaltanut sanoa tätä ääneen. Älkää käsittäkö väärin – en vain osannut kertoa, mitä Suomessa ollessani kaipasin. En tiennyt, mitä kaipasin. Nyt olen kerännyt hieman enemmän viisautta ja ymmärrystä siitä, mitä tarvitsen.… … Lue lisää
Sanotaan, että täytyy lähteä kauas nähdäkseen lähelle. Oppiiko Suomea arvostamaan vasta asuttuaan muualla vai näkeekö kotimaan puutteet entistä selkeämmmin? Siiri otti asiasta selvää ja lähti kauas, Uuteen-Seelantiin asti. Palasin äskettäin takaisin kotiin vuoden mittaiselta karkumatkalta ulkomaille. Kyseessä oli tavallaan toinen kierros, sillä nuoruudessa olin viettänyt pidemmän ajanjakson reissaten Pohjois-Amerikan ja Euroopan kautta Australiaan, jossa olin asunut vajaan vuoden working holiday -viisumilla, suunnannut sitten Kaakkois-Aasiaan ja palannut parin vuoden reissuputken jälkeen… … Lue lisää
Olen asunut Australiassa seitsemän vuotta. Sopeutuminen Australiaan ei ollut pelkkää katkarapujen grillausta ja ikuista auringonpaistetta, mutta silti löysin täältä onnen. Alkuaikojen suuren seikkailun tuntu on haihtunut, ja elämästä Kengurumaassa on tullut arkea. Ajatus siitä, että rakensin kodin toiselle puolelle maailmaa, tuntuu edelleen hetkittäin epätodelliselta. Kun törmään lenkillä kenguruihin tai ihailen kaupungin pilvenpiirtäjien valoloistoa, tunnen olevani onnekas, että saan kutsua tätä mahtavaa maata kodikseni. Missä se oikea koti on, en ole… … Lue lisää
Elämässäni on hetkiä, jotka ovat syöpyneet mieleeni ääriviivoja tarkemmin. Hetkiä, joista muistan ihan kaiken: laulut joita kuuntelin, lumen joka tippui hiljalleen märkään maahan, villasukat kylmällä parketilla ja vihreän riippukeinun keskellä suurta olohuonetta. Sen ainoan huonekalun tyhjässä asunnossani, ahdistuksen ja pelon, jotka joka muuttuivat toivoksi, ja tulevaisuuden, joka näyttäytyi avoimempana kuin koskaan ennen. Näissä elämäni hetkissä olen ollut eniten läsnä, eniten elossa, mutta omistanut vähiten. Ensimmäinen kosketukseni tyhjään, kodittomuuden ja huonekaluttomuuden… … Lue lisää
“Miksi kotiinpaluu on niin vaikeaa? Miksi en enää tunne kuuluvani tänne, mutten myöskään halua lähteä?” Näitä kysymyksiä pohti eräs tuttavani jokin aika sitten pitkän, ulkomailla vietetyn ajanjakson jälkimainingeissa. Kyseessä oli paluushokki. Monelle meistä on tuttu se outo tunne, kun palaa kotiin pitkän ulkomailla oleskelun jälkeen. Kun koti ei olekaan enää koti, kun tuntematon tuntuukin yhtäkkiä tutummalta kuin se tuttu, mihin kuvittelee palanneensa. Ystävät tuntuvat vierailta, kotimaiset tavat absurdeilta ja jatkuva vesisade ei vastaakaan… … Lue lisää
On päiviä, joiden voimasta maailmanjärjestys muuttuu. Jos uskaltautuu, jos muutokselle antaa luvan. Vuosi 2011 vei minut Amsterdamiin. Pyöräilin päivittäin yliopistolle pitkin kanaalinvarsia, ja vaikka päivät väitöskirjan parissa usein venyivät pitkiksi, pidin elämästäni. Paljon. Vapaa-ajallani opiskelin valokuvausta ja valokuvasin. Lopulta olin päättänyt jäädä, jatkaa arkeani yhdessä lempikaupungeistani – tervehtiä ja hymyillä tuntemattomille, hakea kukkapuskia ja herkkuja toreilta, asioita jotka eivät koskaan lakanneet ilahduttamasta. Toisin kävi. … Lue lisää